Hoitoonpääsy turvattava uudessa hallitusohjelmassa

Sotea uuden hallitusohjelman myötä kehitettäessä pitää huolehtia laadukkaiden ja oikea-aikaisten silmäterveyspalveluiden turvaamisesta. Paremman hoitoon pääsyn lisäksi kustannussäästöjä tuottamaan Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:llä on kolme esitystä. 

NÄE ry:n tavoitteisiin kuuluu yhteiskunnan verovarojen kohdentaminen tehokkaasti. Sen varmistamiseksi tarvitaan yhtenäinen oman tuotannon kustannusten laskentamalli hyvinvointialueille. Kun oman tuotannon kustannukset ovat tiedossa, voidaan tehdä perusteltuja valintoja, mikä osa palveluista tuotetaan itse ja mikä hankitaan markkinoilta. 

”Julkisen sektorin oman tuotannon kustannusten avaaminen on käytännössä avain tehokkuuteen ja yksityisen sektorin hyödyntämiseen. Sitä kannattaa hyödyntää tehtävissä, joissa yksityinen on julkista tehokkaampi ja taloudellisempi. Silmäterveydenhuollossa tämä johtaisi Suomessa nopeasti noin 30 M€ vuosittaisiin säästöihin”, kertoo Näkeminen ja silmäterveydenhuolto NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.  

Kustannustehokkuutta saataisiin lisää myös tekemällä palvelusetelin tarjoamisesta velvoittavaa, mikäli palvelu on saatavilla markkinoilta samaan hintaan tai edullisemmin kuin julkiselta. Palveluseteliä pitäisi tarjota myös aina, mikäli hoitotakuu ei toteudu   

Toiseksi, hoitohenkilöstön riittävyys ja hoitoon pääsy on varmistettava. Terveydenhuollon kelpoisuusehtojen väljentäminen ja läheteoikeus tulisi ottaa käyttöön laajasti myös muille terveydenhuollon ammattihenkilöille kuin lääkäreille, kuten Ruotsissa on tehty. Laillistettujen optikoiden ei-lääketieteellisten rajoitusten poistaminen, kuten silmäsairaan kanssa toimimisen täyskielto, vapauttaisi silmälääkärikapasiteettia vuosittain noin 100 000 käynnin verran vaativampiin tehtäviin ja läheteoikeus edelleen noin 60 000 käynnin verran. 

”Kysymys on merkittävästä erikoislääkäriresurssien uudelleenkohdentamisesta, sillä yhteensä vuonna 2022 optikkoliikkeissä tehtiin yhteensä 464 000 Kelan sairausvakuutuksesta korvattua silmälääkärikäyntiä”, Tast muistuttaa. 

NÄE ry ajaa myös kliinisen optometrian YAMK-tutkinnon suorittaneiden laillistettujen optikkojen rajattua lääkkeen määräämisoikeuden laajentamista siten, että se vastaisi sairaanhoitajien lääkemääräysoikeutta. Tällöin optometristit voisivat määrätä lääkkeitä muun muassa silmän etuosan tulehduksiin sekä allergisiin silmäoireisiin ja lisää erikoislääkärikapasiteettia vapautusi muualle. 

Kolmanneksi, NÄE ry esittää lääkejakelun uudistamista tasapuoliseksi ja kilpailuneutraaliksi. Kun apteekit kerran voivat tuottaa omien seiniensä sisäpuolella luvanvaraisia terveyspalveluita erillisyhtiöiden kautta, täytyisi terveyspalveluita luvanvaraisten tuottavien yksiköiden pystyä vastaavasti jakelemaan lääkkeitä farmasian ammattilaisien voimin omien seiniensä sisäpuolella. Vaihtoehtoisesti apteekkien toimintaa pitäisi rajata sääntelyn keinoin puhtaasti lääkejakeluun.  

”Kysymys on apteekkien omistajuuden vapauttamisesta ja nykyisen tarveharkinnan poistamisesta sekä siitä, että apteekkeja alettaisiin ohjaamaan muun terveydenhuollon osana ja -sääntelylogiikan mukaisesti”, Tast summaa. 

”Luotamme, että nyt on aidosti muutoksen ja pragmaattisen sote-kehittämisen vuoro”, Tast lisää. 

Lisätietoja: 

Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry 
040 542 2227, panu.tast@naery.fi