Asia:  VN/6550/2024

Lausuntopyyntö Kasvuyrittäjyyden ohjelmasta (sis. Mittelstand)

Erikoiskaupan liitto Etu ry lausuu otsikkoasiasta seuraavaa:

Hallitusohjelman tavoite on tuplata kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten määrä. Se edellyttää, että pienemmistä yrityksistä yhä useampi kasvaisi keskisuurten yritysten kokoluokkaan. Alle 50-hengen yrityksiin on siis syytä kiinnittää erityistä huomiota ja tukea niiden kasvua keskisuureen kokoluokkaan.

Erikoiskaupan liitto pitää hyvänä, että ohjelmassa tunnistetaan tarve vahvistaa myös kaupan alan pk-yritysten valmiuksia kasvuun. Tukea tarvitaan mm. digitalisaatiossa, datan ja tekoälyn käyttöönotossa, sekä kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttämisessä.

Digitaalisen kaupan markkinoiden kasvu tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden lisätä merkittävästi vientiään. Erityisesti pk-yritysten vientikauppaan tarvitaan runsaasti tukea ja valmiita ratkaisuja.

Toimenpideohjelman luonnoksen kohdassa 5. todetaan: Huolehditaan innovaatiorahoituksen tasosta, jotta kyetään muuttamaan mm. T&K-toimintaa innovaatioiksi ja kansainväliseksi liiketoiminnaksi ja sen kasvuksi. Arvioidaan uudelleen innovaatiorahoituksen taso (mm. BF) ottaen huomioon valtion T&K-rahoitukseen tekemät ja tulevat lisäykset.

On tärkeää, että innovaatiorahoitusta on ohjattavissa myös sellaisille pk-yrityksille, joilla on aitoa kasvupotentiaalia yltää keskisuurten yritysten kokoluokkaan.

On tarpeellista tarkastella myös kannustinvaihtoehtoja aineettomien pääomainvestointien vauhdittamiseksi. Tähän on keinoja mm. verotuksessa. 

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä TKI-toiminnassa on syytä sekä ylläpitää, että edelleen voimakkaasti kehittää.

Suunnitelman mukaan tuleville elinvoimakeskuksille valmistellaan rahoitusmekanismi, jolla edistetään pk-yritysten tavoitteellista T&K-toimintaa. T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman mukaisesti T&K-lisärahoitusta kohdennetaan kilpailullisin menettelyin myös tulevien elinvoimakeskusten kautta pk-yrityksille, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti lisäämään ja vahvistamaan uudistavaa T&K-toimintaansa.

Tämä on tärkeää, kun pk-yrityksissä on se selkeä potentiaali, jolla noustaan keskisuurten yritysten luokkaan. T&K-toiminta on pk-yrityksissä usein järjestäytymätöntä ja rahoitusmekanismi velvoittaa yritykset toteuttamaan tutkimus ja kehitystoimintaansa tavoitteellisemmaksi ja sitä kautta myös tuloksellisemmaksi.

T&K-verohuojennuksen tulisi koskea myös nykyistä pienempiä hankkeita, jotka ovat tyypillisiä pk-yrityksille.

On hyvä, että suunnitelmassa on ymmärretty, että pienetkin yritykset voivat olla innovatiivisia ottamalla käyttöön muualla kehitettyjä teknologioita sekä suunnittelun, tuotannon, jakelun, johtamisen yms. tapoja. Tällainenkin innovointi vaatii osaamista siinä missä T&K-toiminta ja osaltaan auttaa uuden tiedon leviämistä yhteiskunnassa.

Suunnitelma ottaa myös huomioon sen, että sääntelyä tulee vähentää ja tarpeetonta kasvua estävää sääntelyä tulee poistaa. Pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä tulee tukea uuden sääntelyn (mm. digi- ja vastuullisuussääntely) käyttöönotossa. Kaikenlainen uusi hallinnollinen taakka heikentää yritysten toimintamahdollisuuksia ja sitä tulee välttää.