“Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykypäivää” – Suomalaisia kiinnostaa nyt historiallinen kirjallisuus, koska se valottaa meille keitä me olemme

Huhtikuun myydyimpien kirjojen joukkoon lukeutuu useita historiallisia teoksia, kuten Enni Mustosen Tekijä (Otava, 2022), joka päättää pitkän romaanisarjan. Huhtikuun myydyimmäksi kirjaksi ampaisi Mikko Kuustosen musiikilla höystetty Omaelämäkerta (Johnny Kniga, 2022).

Historiallinen kaunokirjallisuus kiehtoo suomalaisia lukijoita tällä hetkellä erityisen paljon. Huhtikuun myydyin painettu kotimainen kaunokirja on Enni Mustosen Tekijä (Otava, 2022). Hyville sijoituksille Mitä Suomi lukee -listoilla kipusi myös Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarjan toinen osa Puuvillatehtaan perijä (Gummerus, 2022): se oli sekä kotimaisten painettujen että äänikirjojen listauksissa sijalla viisi.

Gummeruksen kotimaisen kirjallisuuden kustantaja, toimitusjohtaja Anna Baijars löytää Puuvillatehdas-sarjan ja erityisesti kotimaisen historiallisen kaunokirjallisuuden suosiolle monia syitä.

“Puuvillatehdas-sarjan tarina sijoittuu meille tuttuihin paikkoihin, siinä on ripaus romantiikkaa ja kerronta on hyvällä tavalla perinteistä eli sarjan pariin on helppo uppoutua”, Baijars kuvailee. “Suomeen sijoittuvien historiallisten romaanien viehätysvoima on juuri niiden kyvyssä lähestyä meille tuttuja asioita ja ja kertoa mistä me tulemme ja keitä me olemme.”

Baijarsin mukaan historiallisen romaanin suosio on sidoksissa vahvasti myös lukijoiden haluun ymmärtää nykyhetkeä. 

“Jos ei tunne historiaa, ei ymmärrä nykypäivää”, Baijars sanoo.

Enni Mustosen Tekijä puolestaan päättää vuonna 2013 alkaneen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjan. Mustonen on alkanut jo hahmotella seuraavaa Rouvankartanon tarinoita -trilogiaa, joka seuraa erään suvun vaiheita 1770-luvulta 1830-luvulle.

”Laajan romaanisarjan hyvä puoli on oikeastaan sama kuin pitkän ihmiselämän: tarinan kaari on rakentunut vähitellen iloineen ja suruineen. Kun jäähyväisten aika koittaa, päällimmäisinä tunteina on haikeuden lisäksi kiitollisuus ja tieto siitä, että elämä jatkuu seuraavissa sukupolvissa”, Mustonen kertoo.

Myös moni muu myyntilistojen kärkikahinoihin kivunnut kirja ammentaa menneistä ajoista. Riikka-Maria Rosenbergin Hakoisten Anna (Tammi, 2022) kuljettaa lukijan 1700-luvulle saakka, kun taas Pirjo Tuominen sukeltaa 1940–50-lukujen nostalgiaan Puutalokaupungin naiset -romaanissa (Tammi, 2022).

Musiikkia ja muisteluita yhdistelevä kirja ampaisi huhtikuun myydyimmäksi

Huhtikuun myydyin kirja oli Mikko Kuustosen Omaelämäkerta (Johnny Kniga, 2022), jonka äänikirjaversiossa yhdistyvät elämäkerta sekä albumillinen tuoretta musiikkia. Teos oli myydyin tietokirja sekä ääni- että sähkökirjaformaateissa. Painettujen tietokirjojen listalla se ylsi toiselle sijalle Alpo Rusin Kremlin kortti – KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982–1991 -teoksen (Docendo, 2022) teoksen vietyä ykköspaikan.

Painettujen lasten- ja nuortenkirjojen myydyin teos oli Maaret Kallion runokirja Välillä olet varpuseni (WSOY, 2022) ja toiselle sijalle kipusi ukrainalaisen Larysa Denysenkon Maja ja ystävät (Tammi, 2022), jonka tuotto ohjataan Suomen Unicefille Ukrainan lasten hyväksi.

Tilastot perustuvat kirjakauppojen myyntilukuihin kivijalka- ja verkkokaupoissa, lukuaikapalveluiden kuunnelluimpiin ja luetuimpiin kirjoihin sekä Lehtipisteen ja markettien myyntiin. 

Mitä Suomi lukee -tilastot kokoaa Kirjakauppaliitto ja niistä viestitään Instagramissa @mitasuomilukee -tilillä ja Facebookissa Suomen suurin lukupiiri -sivulla. Kaikkiin tilastoihin pääsee tutustumaan osoitteessa www.mitasuomilukee.fi.

Lisätietoja

Laura Karlsson
toimitusjohtaja, Kirjakauppaliitto
050 571 5511
laura.karlsson@kirjakauppaliitto.fi