Silmätautien hoitojonot jatkoivat kasvuaan - yksittäiset toimet eivät enää auta hoitojonojen purkamiseksi lain vaatimiin raameihin

Silmätautien hoitojonot ovat jatkaneet kasvuaan vuoden 2023 aikana. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry peräänkuuluttaa useamman hallitusohjelman mukaisen toimen toimeenpanoa nopealla aikataululla, jotta hoitojonojen purkaminen olisi realistista. 

Huhtikuun 2023 lopussa koko Suomessa oli 28 000 potilasta silmätautien erikoissairaanhoidon hoitojonossa. Jono kasvoi tammikuun lopusta yli 3 000 potilaalla. Silmäterveyden erikoissairaanhoito toteutetaan pääosin julkisella sektorilla. 

“Alkuvuoden aikana silmätautien hoitojonot ovat paisuneet tuhansilla potilailla. Olemme tilanteessa, jossa yksittäiset toimet eivät enää auta hoitojonojen purkamiseksi lain vaatimiin raameihin”, kommentoi Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast. 

Välineenä hoitojonojen purkuun priorisoidaan nyt Kela-korvauksen nostamista. NÄE ry näkee tämän erinomaisena toimena. NÄE ry huomauttaa, että silmäterveydenhuollossa toimen vaikuttavuuden varmistaisi samanaikainen optikkotoiminnan ei-lääketieteellisten rajoitteiden purkaminen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksesta. Nykyisellään asetus rajaa pois muun muassa optometristin suorittamat näöntarkastukset laseroperoiduille tai kaihileikatuille, mikä kuormittaa täysin tarpeettomasti niukkaa erikoislääkäriresurssia.   

“Asetus on vanhentunut, eikä sille ole enää perusteita optometristien nykyisen koulutuksen ja osaamisen valossa. Ellei rajoitteita pureta, saattaa Kela-korvausten nosto vaikuttaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskäytössä olevien silmätautien erikoislääkärien osalta siten, että yksityissektorin kysynnän kasvaessa julkisen sektorin kapasiteetti vaativien silmäsairauksien hoidossa vastaavasti pienenee”, Tast sanoo. 

Lisäksi NÄE ry kiirehtisi jonojen purkua ostopalvelujen käyttöä lisäävillä, hallitusohjelman mukaisilla toimenpiteillä.  

Ensimmäiseksi hallitusohjelman selkeä kirjaus palvelusetelin hyödyntämisestä tulee toimeenpanna pikaisesti. Hallitusohjelmassa todetaan suoraan, että jos asiakas ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan puitteissa, hänellä on oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palveluntarjoajan tarjoamaan hoitoon. 

“Tällä hetkellä monet silmätautien hoitotoimenpiteet ja seurantakäynnit ovat merkittävästi jäljessä aikatauluistaan, vaikka yksityissektorilla olisi jatkuvasti käytettävissään runsaasti kapasiteettia niiden hoitamiseksi. Siksi kirjaus on vietävä nopeasti käytäntöön”, Tast tiivistää. 

Toiseksi Sote-järjestämislain alihankintaan liittyvät rajaukset tulee poistaa edellisellä hallituskaudella STM:n kokoon kutsuman työryhmän esitysten mukaisesti. “Ostopalvelujen käyttöä rajaavat prosenttirajat eivät ole tarkoituksenmukaisia hyvinvointialueiden talouden- eikä asiakkaiden hoitoon pääsyn kannalta”, sanoo Tast.  

Kolmanneksi hyvinvointialueita koskeva linjaus järjestämisvastuun laiminlyönnistä on konkretisoitava. Esimerkiksi hoitotakuun määräaikojen ylittämisistä tulisi seurata taloudellisia seuraamuksia. Tällainen voisi olla esimerkiksi lainanottovaltuuden pienentäminen hoitotakuuaikojen ylittyessä. 

“Optikkoliikkeet ja niiden optometristi- ja silmälääkärivastaanotot sekä silmälaboratoriot pitäisi kiireellä liittää tiiviimmäksi osaksi julkisen terveydenhuollon hoitoprosesseja. Tämä on välttämätöntä myös, koska väestön ikääntymisestä johtuvat silmäsairaudet kuten kaihi, glaukooma, ikärappeuma ja diabeettiset silmäsairaudet tulevat kasvavassa määrin haastamaan silmäterveydenhuoltoamme”, Tast lisää. 

Lisätietoja   

Panu Tast  
toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry  
+358 40 542 2227, panu.tast@naery.fi