Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna kasvu voi Suomessa olla ennustettua heikompaa. Näin arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Sami Pakarinen ja Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo, jotka puhuivat RASI ry:n suhdanneseminaarissa.

Erikoiskaupan liitto ETU ry:n Suhdanteet 2024-seminaarin yhteydessä järjestettiin rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistys RASI ry:n seminaari, jossa käsiteltiin suhdannetilannetta rakennus- ja rautakauppa-alan näkökulmasta. Helsingin Messukeskuksessa järjestetyssä seminaarissa puhuivat muun muassa EK:n Sami Pakarinen ja Rakennusteollisuuden Jouni Vihmo.

”Keskipitkällä aikavälillä on ihan hyvä tunnelma ja siihen on useita syitä”, Pakarinen rohkaisi kuulijoita.

Hän muistutti, että maahanmuutto vetää hyvin ja Suomi houkuttaa Aasiasta työikäisiä ihmisiä, mikä auttaa huoltosuhdettamme.

”Energiamurros auttaa teollisuutta. Naton jäsenyys on myönteinen asia, ja hallitus on lähtenyt tekemään asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo 20 vuotta sitten”, Pakarinen kertoi.

Hän totesi, että tekoäly antaa kasvusysäyksen aineettomalle taloudelle ja tekee valtavan loikan lähivuosina.

”Kvanttitietokoneet ovat Suomen osaamista. Niissä Suomi on aivan ykkösten joukossa Euroopassa”, Pakarinen sanoi.

Pakarisen näkemyksen mukaan Suomessa olisi hyvä ymmärtää markkinatalouden ja yksityisen pääoman hyvinvointia lisäävä vaikutus ja turvata kotimaisen toimintaympäristön kilpailukykyisyys. Hän muistutti, että markkinatalous on vastannut kasvusta tähän asti.

Menestyvän Suomen tärkeät strategiset kärjet ovat osaavan työvoiman saatavuus, vihreä ja digitaalinen kasvu, kilpailukykyinen toimintaympäristö, työmarkkinoiden uudistaminen ja vahva Suomi ja vahva EU.

Maailmanpoliittinen epävarmuus vaikeuttaa nyt eniten viennin kasvua

Tällä hetkellä Suomen viennin kasvua vaikeuttaa ylivoimaisesti eniten maailmanpoliittinen epävarmuus.

Pakarinen puhui esityksessään vanhasta ja uudesta aikakaudesta. Vanhalla aikakaudella demokratiat tulivat voittajina ulos kylmästä sodasta. Kiinan kasvu alkoi, kun markkinatalous yleistyi. Öljykriisin selättämisen jälkeen korot vauhdittivat taloutta. Teknologia yleistyi Suomessa nopeasti.

Uudella aikakaudella demokratioita koetellaan ja haastetaan. Kiina on isojen muutosten äärellä. Muutosten seurauksena 45 prosenttia EK:n vientibarometriin vastanneista yrityksistä on tehnyt muutoksia toimitusketjuihin kuluneen vuoden aikana.

”Velkaraha ei ollutkaan ilmaista, ja korot ovat nousseet nopeasti”, Pakarinen totesi.

Asuntorakentamisen alho näivettää koko taloutta

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo avasi rakentamisen tilannetta.

”Rakentaminen on kannatellut talouskasvua lähes kymmenen vuotta, mutta nyt asuntorakentamisen alho näivettää koko talouden ja työllisyyden kehitystä”, Vihmo totesi.

Koko rakentaminen supistuu tänä vuonna kymmenen prosenttia eli Vihmon mukaan alle finanssikriisin lukemien. Ensi vuonna laskua kertyy vielä kaksi prosenttia.

Asuntotuotanto puolittuu tänä vuonna ja jää heikolle tasolle. Kasvua on luvassa vasta vuonna 2025.

Valmistuvien asuntojen määrä uhkaa vajota kahtena seuraavana vuonna 1940-luvun tasolle. Tänä vuonna aloitetaan vain noin 16000 uuden asunnon rakentaminen. Ensi vuodelle arvioidaan lievää kasvua, mutta aloitusarvio on vain 19500 asuntoa. Viime vuonna määrä oli 37000.

Sekä uusien asuntojen kuluttaja- ja sijoittajakysynnän että valtion tukeman asuntotuotannon on hyydyttänyt korkojen ja kustannusten nousu. Esimerkiksi rakennuskustannukset ovat nousseet 20 prosenttia.

”Kun kansalaisten suurin varallisuuserä putoaa, niin miten käy kuluttamiselle? Veikkaan, että talouden alakulo tulee olemaan paljon pitempi kuin ennustetaan”, Vihmo totesi.

Asuntojen tarjonnan putoaminen voi kääntää hinnat nousuun

Vihmon mukaan tulojen kasvu lisää asuntojen kysyntää lähivuosina. Väestö pakkautuu kaupunkiin. Jos valmistuvien asuntojen määrät ovat liian pieniä ja asuntojen tarjonta putoaa, vanhojen asuntojen hinnat nousevat. Näin käy väistämättä, kun uusien asuntojen määrä vähenee ja asuntojen kysyntä kasvaa.

”Olemme yrittäneet viestittää hallitukselle, että ei rakennettaisi nyt asumisen kriisiä. Rakennusalan ei kannata antaa tippua näin paljon”, Vihmo toivoi.