Vastuullisuus on megatrendi, joka vaikuttaa jatkuvasti enemmän yritystoimintaan. Kulutuspäätösten ohjautumisen lisäksi kentällä jyllää lainsäädännön muutokset, jotka tulevat mullistamaan toiminnan.

Yritysmaailmassa vastuullisuus usein tarkoittaa pyrkimystä toimia vastuullisesti yhteiskuntaa, ympäristöä ja sidosryhmiä kohtaan ja samalla tasapainottaa taloudellista menestystä. Yritysten vastuullisuus ja yhteiskunnan arvot ovat sidoksissa toisiinsa, sillä yhteiskunnan arvojen muuttuessa yritykset pyrkivät vastaamaan sen jäsenten, eli kuluttajien tarpeisiin.

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala huomauttaa takana olevan yritysten toimintaan ja kuluttamiseen vahvasti vaikuttanut vuosikymmen.

”Mullistuksen vuosikymmenen aiheuttaa useat taustatekijät, kuten toimitusvarmuus ja globaalien hankintaverkostojen toiminta, ilmastokriisi, COVID-10 koronapandemia ja viimeisimpänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sen esiintuomat globaalit jännitteet.”

Nämä vaikuttavat Eljalan mukaan kulutuspäätöksiin. Suomalaisten kulutuksessa voidaan nähdä tulevaisuudessa korostuvana erityisesti kotimaisten tuotteiden ja palveluntarjoajien suosiminen, ympäristöystävällisten tuotteiden valitseminen sekä halvempien brändien ostaminen.

”Halvempi brändi ei aina automaattisesti tarkoita muualla tuotettua”, Eljala muistuttaa.

Tuotteiden lisäksi kuluttajat ovat valveutuneita suoraan yritystä kohtaan.

”Tarkastellessa yritysten hyviä toimintatapoja ja vastuullisuutta, voidaan tunnistaa neljä kuluttajien puntaroimaa osa-aluetta: ympäristöasioista huolehtiminen, sosiaalinen vastuunkanto, taloudellinen läpinäkyvyys, kuten oikeudenmukainen palkka ja verojen maksu Suomeen sekä dataturvallisuus, eli tiedon käsittely eettisesti oikein”, summaa Eljala.

Code of Conduct Companyn perustaja ja vastuullisuusasiantuntija Niina Ratsula tunnetaan vastuullisen liiketoiminnan ja eettisesti kestävän työelämän puolestapuhujana. Ratsula tunnistaa seitsemän vastuullisuuden ajuria: yhteistyökumppanit, yhteiskunta, lainsäädäntö, rahoitus, asiakkaiden vaatimukset, kuluttajien arvot ja työntekijäkokemus.

”Vastuullisuus on jo megatrendi, ei ole enää vaihtoehtona olla välittämättä. Vanhaa kulutukseen pohjautuvaa maailmaa ja kertakäyttökulutusta kyseenalaistetaan jatkuvasti. Tulevaisuudessa nähdään fokus yksilöstä suhteessa ympäristöön ja arvojen mukainen elämä menestyksen mittarina. Myös kiertotalous ja jakaminen jatkavat kasvuaan”, kuvaa Ratsula.

Lainsäädännön kautta parempaa tietoa yritysten kestävyydestä

EU-tason lainsäädäntö tulee vaikuttamaan vahvasti vastuullisuuteen. EU:n kestävyysraportoinnin direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) hyväksyttiin marraskuussa 2022. Direktiivi pyrkii parantamaan yritysten ilmasto- ja ympäristöraportointia ja varmistamaan, että yritykset ilmoittavat avoimesti ja vertailukelpoisesti kestävyys- ja ilmastotavoitteistaan. CSRD-direktiivi korvaa vuonna 2014 annetun EU:n ei-rahoitusalan raportointidirektiivin.

”Raportointi tulee koskemaan yhä laajempaa määrää yrityksiä ja vastuullisuus osoitetaan samoin kuin taloudelliset luvut. Muutoksen myötä omat ympäristövaikutukset on tiedettävä koko arvoketjun osalta. Enää ei riitä, että vastaa vain omien seinien sisällä tapahtuvasta toiminnasta, vaan on huomioitava myös aika ennen ja aika jälkeen”, avaa Ratsula.

Uutta direktiiviä sovelletaan 1.1.2024 alkaen ja sen vaikutukset lisääntyvät asteittain. Aluksi direktiivi koskee suurimpia yrityksiä ja laajenee myöhemmin myös pienempiin yrityksiin.

Artikkeli on julkaistu ensimmäiseksi Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n kotisivuilla 21.3.2023.