Lyhyen aikavälin haasteet ja pitkän aikavälin odotukset juoksuttivat erikoiskaupan toimialojen suhdanneseminaareja. Ostovoima ja kuluttajien odotukset vastuullisuudesta puhuttivat useissa saleissa.

Lokakuun alkupuolen Suhdanteet -seminaarin yhteydessä erikoiskaupan eri toimialat olivat edustettuina omilla rinnakkaisseminaareillaan. Näkemyksiä erityisesti talouden kasvunäkymiin ja vastuullisuuteen tarjottiin niin rakentamisen ja sisustamisen, muodin ja urheilun, optisen kaupan kuin terveystuotteiden toimialoilta. Useassa seminaarissa paneuduttiin Erikoiskaupan liitto Edun julkaisemaan toimialakohtaiseen kuluttajatutkimukseen.

Rakentamisen toimialaa varjostaa vahvasti epävarma taloustilanne

Rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistys RASI ry:n Suhdanneseminaarin aloittivat katsauksillaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Sami Pakarinen ja Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo. Puheenvuoroissa Suomen talouskasvun näkymät lyhyellä aikavälillä arvioitiin heikommiksi kuin ennustettiin. Pitkällä aikavälillä odotetaan sen sijaan myönteisiä tekijöitä, kuten maahanmuuton vetovoimaa, energiamurrosta, tekoälyn ja kvanttitietokoneiden vaikutusta talouteen sekä strategisia kärkiä, kuten osaavan työvoiman saatavuutta ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä.

Innolinkin toimitusjohtaja Pekka Vuorela avasi puheenvuorossaan rakennus- ja sisustustarvikekaupan kuluttajatutkimusta. Vastuullisuuden osalta toimialan tuotteiden ostopäätökseen vaikuttavien tekijöiden kolmen kärkeen nousivat kestävyys, energiatehokkuus ja luotettava myyjäyritys. Seminaarin päätöspuheenvuorossa väitöskirjatutkija Kai Kaasalainen esitteli parhaat käytännöt tulevaisuuden ennakoinnissa. Tulevaisuuden ennakoinnin avulla yritysjohto voi laajentaa organisaationsa tulevaisuuden ymmärrystä ja soveltaa johtamismalleja, jotka edistävät kykyä tehokkaaseen hyödyntämiseen tulevaisuuden uusien mahdollisuuksien osalta ja samalla vähentävät liiketoimintariskejä.

Second hand ja vuokraaminen trendeinä muodissa ja urheilussa, hintatietoisuus kasvaa

Muodin ja urheilun kuluttajakyselyssä ilmeni nousevina trendeinä second hand -tuotteet ja tuotteiden vuokraaminen. Vastuullisuusvalinnoissa merkittäviä tekijöitä ovat tiedot lapsityövoiman käytöstä, urheiluvälinekaupassa puolestaan kestävyydellä on keskeinen rooli. Kustannusten nousu on vaikuttanut alalla vähemmän verrattuna yleiseen tasoon, mutta muut kustannusnousut, kuten elintarvikkeet ja asuminen, kuitenkin heijastuvat myös muodin ja urheilun ostamiseen.

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaan korosti esityksessään, että odotukset vastuullisuutta kohtaan kasvavat jatkuvasti. Yritykset ovat entistä enemmän velvoitettuja selittämään ja osoittamaan toimiensa vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Elomaa esitteli S-ryhmän ja Jyväskylän yliopiston pukeutumisen ja urheiluvälineiden kulutuksen luontojalanjälki -tutkimuksen tuloksia. Vastuullisuuden teemalla jatkoi myös Decathlon Internationalin European Public Affairs Bertrand Tison, jonka puheenvuoro käsitteli keinoja saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Bertrand nosti esille tuotteiden käyttöiän kasvattamisen, uudet kierrätysmahdollisuudet, second handin sekä erilaiset vuokrauspalvelut.

Muodin ja urheilun seminaarin päätti Sp-liiton pääekonomisti Henna Mikkonen esityksellään Suomi laihdutuskuurilla: Riittääkö kuluttajilla rahaa muotiin ja harrastamiseen? Mikkosen mukaan vuosi sitten kuluttajien luottamus oli historiallisen matala, ja vaikka tilanne on parantunut hieman, se on edelleen pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Mikkonen nosti myös esille inflaation olevan laskussa, ja vaatetuksen ja jalkineiden hintojen nousun olevan pienempää kuin muilla aloilla. Huomioitavaa kuitenkin on, että kuluttajien hintatietoisuus kasvaa.

Optinen kauppa - korkopolitiikka puree ja vastuullisuus muuttaa alaa

NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast puhui optiselle alalla tärkeästä kuluttajatutkimuksesta, jonka Erikoiskaupan liitto ETU ry toteutti Innolinkin kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa erikoiskaupan eri toimialojen vetovoimaisuutta sekä kuluttajien näkemyksiä vastuullisuudesta, ostamisen tavoista ja ostovoimasta. Tast totesi kuluneen vuoden olleen yksi toimialan parhaista vuosista huolimatta vallitsevasta suhdannenäkymästä.

Ostovoiman muutosten vaikutukset kotitalouksien välttämättömyyksiin -otsikolla kuultiin puheenvuoro Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajalta Emilia Kullakselta. Kullas korosti puheenvuorossaan, että Suomessa on kaikki mahdollisuudet kotitalouksien ostovoiman kasvuun. Hyvänä pysynyt työllisyys puskuroi kohonneiden korkojen ja kallistuneiden hintojen vaikutusta. Korkopolitiikka puree, mikä näkyy palkkojen nousuja ja inflaation hidastumisena. Lähivuosien aikana reaaliansioiden ja ostovoiman pitäisi palautua Venäjän hyökkäyssotaa edeltävälle tasolle. Talouskasvu ja työllisyyden kehitys ovat olennaisia tekijöitä ostovoiman muutoksia seuratessa.

Code of Conduct Companyn perustaja ja vastuullisuusasiantuntija Niina Ratsula piti puheenvuoron Vastuullisuus liiketoiminnassa optisella alalla. Ratsula esitteli vastuullisuuteen liittyviä myyttejä ja kannusti optisen alan toimijoita tarkastelemaan yritystensä toimintaa kriittisesti ja miettimään, miten oma yritystoiminta tekee maailmasta paremman paikan.

Terveystuotealan seminaarissa keskityttiin terveyden ylläpitämiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin

Terveystuotealaa edustavan yhdistyksen omassa seminaarissa pääaiheena oli muistisairaudet, mikä yhdistyksen toimitusjohtaja Marja Koiviston mukaan on trendi, mitä ei voi sivuuttaa. Professori Anne Koivisto nosti esityksessään esille muistisairauksien mittakaavan ja vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Ikääntyvässä Suomessa muistisairaudet näkyvät merkittävällä tavalla terveydenhoidossa ja niillä on suuri vaikutus koko yhteiskunnalle, Koivisto painotti esityksessään.

Seminaarin loppupuolella Terveystuotetukkujen puheenjohtaja Jarmo Hörkkö nosti esille ravitsemuksen merkityksen ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Hörkkö totesi, että Suomessa voitaisiin säästää merkittävästi terveydenhoidon kuluja sekä parantaa ihmisten elämänlaatua lisäämällä tärkeiden mikroravinteiden saantia. Ikääntyvässä Suomessa terveydenhuollon rahat ja resurssit ovat loppumassa, joten tarvitaan toimia, joiden avulla voidaan saada säästöjä. Hörkkö korosti myös ihmisen omaa vastuuta omasta terveydestään.