Lähivuosina kuluttajien saama tuotetieto mullistuu, kun lähes kaikilla EU:n markkinoilla myytävillä tuotteilla pitää olla digitaalinen tuotepassi. Mikä se on, keitä se koskee ja milloin sellainen pitää olla olemassa? GS1 Finlandin kehityspäällikkö Petri Leppänen vastaa.

Mikä on digitaalinen tuotepassi?

Digitaalinen tuotepassi on tuotteeseen liittyvien tietojen joukko, jonka tulee olla sähköisesti saatavilla tuotteessa olevan tiedonkantajan, kuten QR-koodin kautta. Digitaalisen tuotepassin tarkoituksena on edistää kiertotaloutta ja tehdä EU:n markkinoilla olevista fyysisistä tavaroista ympäristöystävällisempiä, kierrätettäviä ja energiatehokkaampia. Tuotepassi tarjoaa kuluttajille ja yrityksille mahdollisuuden saada tietoa tuotteiden ominaisuuksista ja auttaa tekemään kestävämpiä valintoja.

Keitä digitaalinen tuotepassi koskee?

Kaikkia yrityksiä, jotka valmistavat, valmistuttavat tai maahantuovat tuotteita EU:n markkinoille.

Mitä erikoiskaupan yrityksen pitää tietää passista? 

Tällä hetkellä tuotepassiin liittyvät tietovaatimukset ovat vielä suurelta osin avoimia. Ne tulevat myös osittain vaihtelemaan tuoteryhmittäin. Tavoitteena on kuitenkin, että tuotepassit ovat keskenään yhteentoimivia, mikä voi avata myös erikoiskaupan yritykselle uudenlaisia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen omassa toiminnassaan.

Mitä toimialoja passivaatimus koskee?

Tulevaisuudessa lähes kaikille EU:n markkinoille saatettaville tuotteille vaaditaan digitaalinen tuotepassi. Ensivaiheessa vaatimukset eivät kuitenkaan koske elintarvikkeita, rehuja ja lääkkeitä.

Pitääkö passin tuloon jo valmistautua? Miten?

Vaikka tuotepassin lopulliset tietovaatimukset eivät olekaan vielä tiedossa ja moni asia on auki, kannattaa yritysten alkaa jo valmistautua ainakin tuotepassin yksilöintiin ja tiedonkantajiin liittyviin vaatimuksiin vastaamiseen. Asetus sisältää esimerkiksi vaatimuksen, että tuotepassi tulee liittää pysyvään yksilölliseen tuotetunnisteeseen ja sen on oltava kuluttajien digitaalisesti saatavilla tuotteessa olevan tiedonkantajan, kuten QR-koodin kautta. Monilta tuntuu jääneen huomioimatta, että sekä tiedonkantajan että sen sisältämän tuotetunnisteen on perustuttava avoimeen standardiin.

Esimerkiksi Marimekko pilotoi jo digitaalista tuotepassia. Fuksia Erna t-paidassa on GS1 2D-koodi, jonka kautta kuluttaja pääsee tutustumaan tuotteen vastuullisuustietoihin.

Voidaanko passissa hyödyntää olemassaolevia standardeja?

Me GS1:ssä suosittelemme, että digitaalisen tuotepassin toteuttamiseksi Suomessa hyödynnetään ja laajennetaan kaupankäynnissä nykyisin käytössä olevia GS1:n avoimia standardeja, jotka ovat linjassa asetusehdotuksen kanssa. GS1:n standardeja on käytetty meillä lähes 40 vuotta. Globaalit, avoimet toimitusketjun standardit ovat käytössä yli 150 maassa. Niistä tunnetuimmat, yli viisikymmentä vuotta maailmanlaajuisesti käytetyt EAN-viivakoodi sekä sen sisältämä tuotetunniste GTIN-koodi ovat lähes kaikilla kaupoissa myytävillä tuotteilla jo olemassa. GS1-standardeilla on siis jo vakiintunut asema kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Millainen investointi yrityksille on kyseessä?

Digitaalinen tuotepassi aiheuttaa väistämättä kustannuksia. Ne myös vaihtelevat yritysten välillä, joten lähestyisin kysymystä mieluummin niiden minimoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi tuotetunnisteen osalta lisäkustannuksilta voidaan välttyä, mikäli se tehdään olemassa olevan, kaupankäyntiä varten jo toteutetun yksilöinnin pohjalta. Lisäksi avoimeen standardiin perustuvaa yksilöintiä ja tiedonkantajaa käyttämällä voidaan välttää niin sanottua vendor lock-in -tilannetta, joka voisi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa merkittäviäkin kustannuksia. Digitaalisen tuotepassin on lähtökohtaisesti oltava saatavilla koko tuotteen elinkaaren ajan, joten on syytä miettiä, kannattaako mahdollisuuksien mukaan välttää tällaista lukittautumista.

Milloin passit pitää olla voimassa?

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat viime joulukuussa päässeet alustavaan sopimukseen ESPR-asetuksesta. Lopullista hyväksyntää odotellaan. Tämän jälkeen työstetään tuoreryhmäkohtaisia delegoituja säädöksiä, joista ensimmäiset tulevat voimaan arviolta 2026–2027. Vaatimus digitaalisista tuotepasseista tulee delegoitujen säädösten myötä voimaan tuoteryhmä kerrallaan. Ensimmäisenä tuotepassia tullaan edellyttämään akkujen ja paristojen osalta. On arvioitu, että seuraavat tuoteryhmät ovat esimerkiksi tekstiilit, kuluttajaelektroniikka ja huonekalut.