Uusi ETU Terveysalat haluaa tarjota konkreettisia ratkaisuja terveydenhuollon haasteisiin, jotta sairauksia pystyttäisiin ehkäisemään nykyistä tehokkaammin, ihmiset saisivat parempaa hoitoa ja yhteiskunnan varoja säästyisi.

Erikoiskaupan liittoon kuuluvat terveysalan yhdistykset perustivat maaliskuussa ETU Terveysalat yhteistyöliittymän. ETU Terveysalojen tavoitteena on auttaa päättäjiä tekemään parempia päätöksiä terveydenhuollon parantamiseksi tarjoamalla konkreettisia ratkaisuja ja työkaluja päätöksenteon tueksi.

”Suomi on pahasti velkaantunut. Samaan aikaan ikärakenne ajaa terveydenhuollon palvelutarvetta jatkuvasti ylöspäin. Tarvitaan nopeasti ratkaisuja. Me koemme, että voimme auttaa päättäjiä tekemään päätöksiä, jotka tuovat säästöjä ilman, että palveluiden taso laskee. Samalla voimme auttaa kansalaisia elämään laadukkaampaa elämää pidempään”, valottaa ETU Terveysalojen puheenjohtaja Pasi Anttila yhteistyöliittymän taustoja.

Anttilan mukaan terveydenhuoltoon tarvitaan nyt sekä rakenteellisia että asennemuutoksia. Monet uudistukset vaatisivat eduskunnan säätämiä lakimuutoksia mutta myös terveydenhuollon sisäistä hierarkkista ja vanhollista ajattelutapaa pitää muuttaa.

”Otetaan esimerkiksi kaihi. Se tulee kaikille. Kun kaihi on leikattu, potilaalle tehdään jälkitarkastus. Suomessa tarkastuksia saavat tehdä pääasiassa vain silmälääkärit, joiden määrä suhteessa kaihipotilaiden määrään vähenee koko ajan. Jos seurantaa voisivat tehdä myös optometristit, kuten esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella jo toimitaan, lääkäreiden aikaa vapautuisi muuhun ja rahaa säästyisi”, Instru Optiikan toimitusjohtajana työskentelevä Anttila havainnollistaa.

ETU Terveysalat pitävät uutta hallitusohjelmaa lupaavana.

”Uudessa hallitusohjelmassa on monessa kohdin nostettu esiin vaikuttavuuden tärkeys ja merkitys, mikä on tässä tilanteessa juuri oikea toimenpide”, sanoo Lääketeollisuus ry:n vt. toimitusjohtaja Petra Tirkkonen.

Tirkkonen kiittelee sitä, että hallitusohjelman sosiaali- ja terveysalaa koskevat kirjaukset on tehty poikkihallinnollisesti. Ne ottavat huomioon sen, että ihmisten hyvinvointi ja terveydenhuolto koostuvat monista asioista.

Tirkkonen muistuttaa kuitenkin, että esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen vaatii rohkeaa asennemuutosta.

”Nyt resurssit ovat painottuneet korjaavaan puoleen, kun ne pitäisi saada ennaltaehkäisevään hoitoon. Korjaaminen on aina kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy.”

Mitä konkreettisia ratkaisuja ETU Terveysalat sitten ehdottaa? Pasi Anttilan mainitseman kaihi-esimerkin lisäksi Tirkkonen antaa kolme esimerkkiä: tiedonkulun mahdollistaminen niin, että hoitohenkilökunnalla olisi organisaatiosta tai hyvinvointialueesta riippumatta kaikki tarvittava tieto potilaasta saatavilla, kansallisen rokoteohjelman edistäminen sekä diagnostiikan kehittäminen muun muassa tekoälyn avulla.

Lääketeollisuus on esimerkiksi laskenut, että tyttöjen ja poikien rokottaminen papilloomavirusta vastaan tuo vuosittain noin 20 miljoonan euron säästöt tautitaakan puolittuessa verrattuna viruksen aiheuttamien sairauksien hoitoon, sairauspoissaoloihin ja muihin kustannuksiin. Samoin pneumokokkirokotteen ansiosta on voitu vähentää työkyvyttömyyttä, sairauspoissaoloja ja sosiaalisen tuen tarvetta. Lisäksi erikoissairaanhoidon tarve on vähentynyt. Lääketeollisuus arvioi, että ennen rokotusohjelmaa pneumokokin suorat terveydenhuollon kulut olivat yli 30 miljoonaa euroa.

”Nyrkkisääntö on, että rokotusohjelmaa sijoitettu euro säästää yhteiskunnan varoja moninkertaisesti. Rokotteet ovat myös olennainen ratkaisu siihen kysymykseen, miten saadaan terveydenhuollossa käsiparit riittämään”, Tirkkonen sanoo.

Toinen konkreettinen ratkaisu, tekoälyä hyödyntävän diagnostiikan kehittäminen on niin ikään Tirkkosen mukaan avainasemassa paitsi hoitojen tehostamisessa, myös yhteiskunnan varojen riittävyyden turvaamisessa. Esimerkiksi syövän varhainen diagnosointi johtaa todennäköisemmin paitsi parempaan paranemisennusteeseen myös siihen, että potilas pystyy jatkamaan töissä eikä tarvitse hoitojen takia välttämättä edes sairauslomaa.

”Hallitusohjelma on meille todella kannustava. Siellä korostetaan yhteistyötä yksityisen ja julkisen välillä. Kumppanuus eri toimijoiden välillä on ratkaisevaa. Mutta moni asia vaatii lakimuutoksia, ja olemmekin esittäneet huolemme myös siitä, että viranomaispuolellakin olisi riittävästi resursseja, jotta asiat etenevät. Tietenkin toivomme, että yhteistyö yli puoluerajojen jatkuu, niin kuin on tähänkin asti jatkunut.”