Mitä jos erikoiskauppa ajautuisi dystooppiseen tilaan, jossa tekoäly ottaa vallan, vastuullisuus jää vain tyhjäksi puheeksi ja osaajapula tuhoaa paikalliset kaupat? Tai voisiko toivoa herättää vaihtoehtoinen visio, jossa teknologia tukee asiakaskokemusta ja vastuullisuus muuttuu aidoksi liiketoiminnan ytimeksi? Miltä tulevaisuudet voisivat näyttää?

Erilaiset tulevaisuudet ovat aina herättäneet kiinnostusta. Ihmiskunnan ja yhteiskuntien tulevia kuvauksia pohditaan niin mediassa, tutkimuslaitoksissa kuin muidenkin asiantuntijoiden tahoilla. Viihdeteollisuus on valjastanut erityisesti dystooppiset kuvaukset genreksi, jotka ajanjaksosta toiseen innostavat ihmisiä kuvittelemaan, millaisessa maailmassa voisimme pahimmillaan elää. Mitä voisivat olla erikoiskaupan ääripäiden todellisuudet kolmen vahvan muutosvoiman – tekoälyn, vastuullisuuden ja henkilöstön saatavuuden – osalta?

Tekoäly ihmisen apuna vai tyrannina?

Tekoälyn molemmat skenaariot perustuvat teknologian läsnäoloon, mutta ratkaisevaa on sen käyttötapa: dominoiko teknologia ihmistä vai tukeeko toimintaa? Lienee oikeellista maalata mahdollisuutta, että tulevaisuudessa tekoälyllä on mahdollista hoitaa kaikki, siis ihan kaikki, asiakaspalvelusta varastonhallintaan. Pahimmillaan kuitenkin samalla kuluttajien valinnanvapaus katoaa, kun algoritmit päättävät, mitä heille tarjotaan. Kaikki ihmiskontaktit kaupankäynnissä katoavat, ja kuluttajat muuntuvat olemaan pelkkiä datan tuottajia kaupallisille järjestelmille.

Toimintaa tukiessaan tekoäly toimii puolestaan työntekijöiden apuna, ei heidän tilallaan. Se personoi palveluita ja auttaa kuluttajia löytämään juuri heille sopivat tuotteet, samalla kun ihmiset voivat keskittyä rakentamaan aitoja asiakassuhteita. Teknologia ei syrjäytä, vaan täydentää ihmisen luovuutta, innovatiivisuutta ja empatiaa. Yritysten tulisikin kehittää tekoälyratkaisuja, joissa ihmiskontakti säilyy keskiössä. Tämä tarkoittaa tekoälyn eettistä suunnittelua ja ihmisten tarpeiden asettamista teknologian edelle.

Vastuullisuus valttikorttina vai viherpesuna?

Jos käy huonosti, yritykset puhuvat vastuullisuudesta vain täyttääkseen minimivaatimukset, mutta käytännössä jatkavat ympäristöä kuormittavia toimintatapojaan. Ajan kanssa, kuluttajat kyllästyvät tyhjään viestintään, mutta ilman aitoja vaihtoehtoja he joutuvat tukemaan kestämätöntä kulutusta.

Toiveikkuutta peliin heitettäessä näkyvissä siintää skenaario, jossa yritykset ottavat vastuullisuuden aidosti osaksi liiketoimintaa. Kiertotalouden mallit ja läpinäkyvät toimitusketjut ovat tulevaisuudessa uusi standardi. Tämä voi tarkoittaa myös innovatiivisia korjauspalveluita ja kierrätysratkaisuja sekä vastuullisuutta koskevaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kuluttajat voivat tehdä ostoksia hyvällä omallatunnolla, tietäen, että jokainen euro tukee ympäristöystävällisiä ja eettisiä käytäntöjä.

Kaupan elinvoima: autioituminen vai kukoistus?

Dystooppisessa skenaariossa osaajapula ja jäljellä olevien tekijöiden uupumus ajavat erikoiskaupat ahdinkoon. Suljetut liiketilat tekevät kaupungeista autioita, ja kuluttajat siirtyvät pelkästään globaaleihin verkkokauppoihin, jotka eivät tue paikallista taloutta tai yhteisöllisyyttä.

Vaihtoehtoisesti koulutus- ja työllisyysohjelmat houkuttelevat uusia tekijöitä alalle, ja paikalliset erikoiskaupat hyötyvät sekä teknologian kehityksestä että yhteisöllisyyden vahvistumisesta. Kaupunkien keskustoista syntyy eläväisiä kauppapaikkoja, joissa paikallinen identiteetti ja laatu ovat keskiössä.

Vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan monipuolisia ratkaisuja. Paikalliset koulutusohjelmat ja oppisopimukset voivat houkutella uusia osaajia alalle. Teknologian avulla kaupat voivat parantaa palveluitaan ja tehdä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa luodakseen elämyksellisiä ja uniikkeja ostoskokemuksia. Lisäksi julkisen sektorin tuki kaupunkien kehittämiseen, esimerkiksi alennettujen liiketilavuokrien muodossa, voi antaa erikoiskaupalle kilpailuetua.

Valinta on meidän

Todellisuus on harvoin ääripäitä, mutta ehkä Hollywoodin tavoin näillä voidaan herätellä pohtimaan sitä, mitä kohti emme halua tulevaisuutta rakentaa. Ja nimenomaan rakentaa, sillä onneksemme tulevaisuus ei tapahdu meille – me luomme sen. Kun ennakoimme muutoksia, teemme rohkeita investointeja ja asetamme ihmisen ja ympäristön keskiöön, voimme rakentaa erikoiskaupan, joka ei vain selviydy, vaan kukoistaa. Näin vuoden vaihduttua uuteen kannustankin alan toimijoita omaksumaan vision, jossa teknologia, vastuullisuus ja yhteisöllisyys yhdistyvät. Näin varmistamme, että kauppa palvelee sekä kuluttajaa että yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.

Kirjoittaja Taija Lintumäki vastaa Erikoiskaupan liiton ennakointityöstä. Taija on viestinnän ja ennakoinnin moniottelija, joka pyörittelee niin skenaarioita kuin pilkkusääntöjä. Hän uskoo, että tulevaisuus on käsikirjoitusvaiheessa.

Tutustu Erikoiskaupan liiton ennakointityöhön ja muutosvoimia koostavaan trenditutkaan.