Eduskuntavaalit on käyty. Elinkeinoelämä ja erikoiskaupan yritykset odottavat uudelta eduskunnalta ja hallitukselta fiksuja uudistuksia suomalaisten ostovoiman, työllisyyden ja talouskasvun vahvistamiseksi.

Sunnuntain eduskuntavaalit tarjosivat politiikan seuraajille varsinaisen jännitysnäytelmän. Ääntenlaskennan aikana ykköspaikkaa tarjottiin vuorotellen kolmelle suurelle puolueelle. Lopulta suurimmaksi puolueeksi selviytyi gallupkärjessä pitkään pysytellyt kokoomus. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo saa näin ollen ensimmäisenä tehtäväkseen koota uuden hallituksen.

Orpon tehtävä ei ole aivan helpoimmasta päästä. Hallitus pitäisi saada kasaan puolueista, joista monet ilmoittautuivat oppositioon jo vaali-iltana. Useampi puolue on lisäksi jo ennen vaaleja antanut ymmärtää, ettei suostu hallitukseen toiseksi suurimmaksi puolueeksi selvinneen perussuomalaisten kanssa. Urakkaa eivät helpota kokoomuksen vaalien alla tekemät tiukat linjaukset hallitusyhteistyölle.

Vaalituloksen ja ennakkopuheiden perusteella on olemassa kaksi mahdollista hallituspohjaa. Ensimmäinen vaihtoehto on kokoomus, sosialidemokraatit, vihreät ja RKP. Toinen mahdollinen hallituspohja on kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD. Keskusta saattaa vielä keikauttaa tilannetta, mikäli puolueen kansanedustajat sittenkin haluavat katsoa eteenpäin opposition sijaan hallituksen riveistä. Li Anderssonin johtama vasemmistoliitto sen sijaan tyytynee tällä vaalikaudella oppositioasemaan ja olemaan piikkinä lihassa sosialidemokraattien vasemmassa kyljessä.

Vaalituloksen ja keskeiseksi nousseiden vaaliteemojen perusteella voidaan todeta, että enemmistö suomalaisista on huolissaan julkisen talouden tilasta ja valtion velkaantumisesta. Uuden eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi tuleekin julkisen talouden palauttaminen oikealle raiteelle. Ikääntyvä Suomi ei voi pidemmän päälle elää yli varojensa, joten sopeuttaminen olisi ollut edessä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

Puheet leikkauksista ja säästöistä pelottavat monia. Poliittinen keskustelu, jossa asioita kärjistetään vähän liikakin, lisää vettä tähän myllyyn. Säästämiseen pitäisi kuitenkin suhtautua huomattavasti pragmaattisemmin. Kyse kun ei ole valtion rahoista, vaan siitä, miten meidän veronmaksajien rahoja käytetään.

Valittujen kansanedustajien pitäisi kysyä miten asiat voitaisiin hoitaa nykyistä tehokkaammin ja järkevämmin. Samaa pitäisi vaatia valtionhallinnon virkakoneistolta. Alati kasvavien budjettien sijaan pitäisi yrittää löytää uusia keinoja hoitaa asioita fiksummin. Hyvä esimerkki tästä on julkisten hankintojen perkaaminen ja kehittäminen, jolla voitaisiin saada jopa puolen miljardin euron säästöt asiantuntijoiden arvion mukaan. 

Erikoiskaupan yritykset ovat viime aikoina sinnitelleet laskevan kulutuskysynnän kanssa. Suomalaisten ostovoiman heikentyminen ja kulutustottumusten muutokset haastavat kaupan alan toimijoita. Viime vuosina nähdyt koronarajoitukset, energian hinnannousu, raju inflaatio ja alati kiristyvä kansainvälinen kilpailu verkkokaupassa ovat ajaneet erityisesti monet pienemmät kaupan alan yritykset ahtaalle.

Mitä erikoiskauppa sitten odottaa uudelta eduskunnalta? Poukkoilevien päätösten sijaan erikoiskaupan yritykset kaipaavat ennakoitavuutta, jotta ne voivat kehittää toimintaansa ja suunnitella tulevaisuutta. Veroja ei tässä tilanteessa ole varaa korottaa ja suomalaisten ostovoimasta ja työllisyydestä on pidettävä huolta. Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustavuutta ja työnteon kannustinloukkuja pitäisi purkaa. Julkisia panostuksia tarvitaan lisäksi koulutukseen ja tki-toimintaan. Ennen kaikkea suomalainen erikoiskauppa kaipaa tasavertaista ja reilua kilpailuasetelmaa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Kirjoittaja toimii Erikoiskaupan liiton yhteiskuntasuhdejohtajana.