Silmäterveydenhuolto on suurissa haasteissa. Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry painottaa akuuttia tarvetta muuttaa lainsäädäntöä, jotta saataisiin vapautettua resursseja hoitojonojen purkamiseen.

Jokainen suomalainen tarvitsee jossain kohtaa elämäänsä apua näönhuollon ongelmiinsa. Tätä apua haetaan lähes poikkeuksetta optikkoliikkeestä. Vuosittain yli miljoona suomalaista käy optikkoliikkeissä optikoiden ja silmälääkärien palveluksessa. Optinen ala työllistää 1300 laillistettua optometrian ammattilaista, 400 silmätautien erikoislääkäriä ja 1500 muuta optisen alan ammattilaista. Kokonaisliikevaihto oli viime vuonna lievässä kasvussa päätyen 598,1 miljoonaan euroon.

”Vähittäiskaupan osuus on vakioitunut noin kahteen kolmasosaan ja loppu jakautuu lähes vastaavilla osuuksilla tukkukaupan ja silmäterveyspalvelujen kesken”, kuvaa alan suuruusluokkaa Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

Talouden epävarmuus heijastuu myös optiselle alalle, Tast kuvaa nykyistä volyymimäärien kehitystä maltilliseksi.

”Emme me immuuneja talouden heilahteluille ole. Euromääräinen myynninkasvu perustuu pääosin inflaation vaikutukseen. Tulevaisuudessa ennakoimme alalle myös volyymin kasvua pääosin ikärakenteellisista syistä. Ikääntyvä väestömme tarvitsee entistä enemmän silmäterveyden palveluja ja näkemiseen liittyviä ratkaisuja.”

Silmäterveydenhuolto on Suomessa rakentunut vahvasti yksityisen sektorin varaan, julkinen puoli ei tarjoa lähes laisinkaan perusterveydenhuollon palveluita.

”Käytännössä silmäterveyden ongelmien kanssa saavutaan ensin optikkoliikkeeseen. Optikkoliike onkin Suomessa tärkeä terveydenhuollon ja tuotekaupan yhdistelmä, joka totutusti tarjoaa laadukkaita näönhuollon palveluita”, Tast kertoo.

Samalla Tast nostaa esiin terveydenhuollon kriisin, joka silmäterveydessä on jo konkretisoitunut useilla alueilla hoitotakuun ylittäviin jonoihin.

”Silmäterveydenhuolto on kroonisesti ruuhkautunut. Tällä hetkellä silmälääkärit hoitavat myös perustason tehtäviä, mikä on poissa vakavien silmäsairauksien hoidosta. Yli 60 vuotta vanha asetus rajaa tarpeettomasti optometristien oikeuksia pois ja estää esimerkiksi lasien määräämisen terveille, mutta leikatuille silmille. Asetuksen muutos voisi säästää kymmeniä miljoonia ja vapauttaa resursseja hoitojonojen tehokkaaseen purkuun”, Tast kuvaa.

Asetusmuutoksen ajamisen lisäksi NÄE ry on asettanut kaksi tärkeää tavoitetta sote-palveluiden kehittämisessä. Yhdistys korostaa verovarojen tehokasta kohdentamista terveyspalveluihin ja esittää ratkaisuna oman tuotannon kustannusten laskentamallin käyttöönottoa. Lisäksi tavoitteena on lääkejakelun uudistaminen niin, että esimerkiksi silmälääkärireseptien lääkkeet saisi ostettua mukaansa optikkoliikkeestä.

”Nämä toimenpiteet tähtäävät parantamaan sote-palveluiden saatavuutta ja kustannustehokkuutta”, tiivistää Tast.

Tulevaisuudessa alan trendeissä näkyy vahvasti digitalisaatio ja uusi teknologia. Tilastopalvelu Statistan mukaan alan online-myynti on kasvanut viidessä vuodessa 8 prosentista 15 prosenttiin.

”Online-myynnin kasvun yhtenä taustatekijänä on entistä kehittyneemmät verkkoteknologiat, jotka mahdollistavat silmälasien tarkemman mitoituksen verkon yli. Lisäksi näöntutkimus ja silmäterveyspalvelut digitalisoituvat hurjaa vauhtia ja niiden tarjonta verkkoalustoilla lisääntyy. Silti alallamme kivijalan asema on poikkeuksellisen vahva”, kertoo Tast.