Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on rakentaa vahvemmin terveysalan liiketoimintaa. Ohjelmajohtaja ja kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan STM voi olla myös kauppapoliittinen toimija, mikä olisi mullistava asia. STM:n uusi rooli voisi luoda terveysalalle vahvempaa innovaatiokulttuuria. Sillanaukeen

"Suomen sotessa syntyy paljon sellaisia tuotteita ja innovaatioita, joita voi kaupallistaa. Terveysalalla ei kuitenkaan ole samanlaista kulttuuria innovaatioiden kaupallistamiseksi ja eteenpäin viemiseksi kuin muilla toimialoilla. Esimerkiksi energia-alalla mietitään heti, tuleeko innovaatiosta tuote", Sillanaukee sanoi Hoiva ja Terveyden ja Erikoiskaupan liiton Erikoiskaupan liitto ETU ry:n järjestämässä seminaarissa keskiviikkona.

Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelmaa vetävä Sillanaukee sanoi, että jokainen hyvinvointialueella voi vaikuttaa siihen, miten voi ottaa osuutta kasvusta. Uutta teknologiaa pitäisi saada nopeammin käyttöön.

"Miten saamme puhua siitä, että bisnestä ja vientiä rakennetaan – näitä esteitä on vielä paljon. Innovaatioiden alusta pitäen pitää miettiä niiden kansainvälisyyttä, sillä muuten joku toinen toimija vie ne", Sillanaukee sanoo.

Hän mainitsi, että esimerkiksi Ranska, Espanja, Hollanti ja Tanska ovat parempia markkinoimaan terveysalan innovaatioitaan. Suomesta usein puuttuu markkinointiosaaminen ja sijoittajien saaminen, mitä halutaan vahvistaa.

Suomen kilpailukyvyn muodostavat data, digitalisaatio ja preventio

Terveysalan innovaatioilla on suuri potentiaali, sillä terveysalan kansainvälisen markkinan kasvuvauhti on 5,5 prosenttia. Suomen globaalin kilpailukyvyn perustan muodostavat digitalisaatio, data ja preventio. Datan käyttöä halutaan tehdä entistä sujuvammaksi.

"Vain 6,4 prosenttia terveydenhuollon resursseista käytetään ennaltaehkäisyyn. Se on vähän, ottaen huomioon, miten pitkään preventiosta on puhuttu", Päivi Sillanaukee sanoi.

Päivi Sillanaukee piti puheenvuoron Aikaansaava terveydenhuolto - Enemmän terveyttä innovaatioilla -seminaarissa 4.9.2024.

Sillanaukee sanoi, että STM voi paremmin ohjata kansallisesti hyvien käytäntöjen varmistamista. Lisäksi se voi esittää muutoksia lainsäädäntöön. Hyvinvointialueilla on esimerkiksi epäselvää se, lasketaanko hyvinvointialueille myönnetty TKI-rahoitus osaksi perusrahoitusta. Sillanaukee sanoo, että tätä asiaa pitäisi selkeyttää.

"TKI-rahoituksen pitäisi olla ylimääräistä rahoitusta, jolloin se ei vähentäisi hyvinvointialueiden perusrahoitusta. Tämä loisi kannustimia hyvinvointialueille. Näin hyvinvointialueet voisivat saada tutkimukseen ja kehitykseen rahoitusta Business Finlandilta, EU:lta tai yhteiskehittämisestä saaduista rojalteista", hän sanoo.

TKI-rahoitusta lisätään ja rakenteita vahvistetaan

Päivi Sillanaukee sanoi, että hallitus on vahvasti sitoutunut terveysalan liiketoiminnan rakentamiseen ja bisneksen edistämiseen. Tätä kuvaa se, että terveys- ja hyvinvointialan TKI-ohjelmassa yhteistyötä tehdään nyt viiden ministeriön voimin. STM:n lisäksi mukana ovat TEM, OKM, VM ja UM.

Terveyden ja hyvinvoinnin TKI-ohjelman painopisteet ovat terveysteknologiassa, bioteknologiassa, lääketeollisuudessa, terveydenhuollon tietojärjestelmissä sekä sähköisissä terveys- ja hyvinvointiratkaisuissa, jotka liittyvät läheisesti terveysteknologiaan.

Lisäksi TKI-rahoitusta lisättiin tiistaina päättyneessä hallituksen budjettiriihessä. Hallituksen tavoite on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot (T&K) 4 prosenttiin bruttokansantuotteeseen suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen Suomen Akatemialle myöntämä rahoitus sisältää yhteensä 18 miljoonan euron lisäpanostukset sosiaali- ja terveysalan tutkimukseen ja tuottavuuden parantamiseen.

Sillanaukeen puheenvuoro kuultiin Erikoiskaupan liiton ETU ry:n ja Hoiva ja Terveyden järjestämässä seminaarissa keskiviikkona 4.9. Paikalla oli noin 200 sote-ammattilaista. Uutinen julkaistu alun perin Hoiva&Terveys -verkkomediassa.