Erikoiskaupan liitto ETU ry:n ETU Terveysalojen teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat valmiita käyttämään erilaisia ratkaisuja omassa hoidossaan, kunhan paranevat mahdollisimman hyvin. Vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, ettei ole väliä, saako hoitoa julkisella vai yksityisellä puolella.

"Fokus pitäisi laittaa ihmisen hyvinvointiin ja päästää irti rakenteista", toteaa tutkimusta seminaarissa esitellyt yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Seppälä Amgenilta.

Yksityisiä palveluita käytetään julkisten palveluiden hoitojonojen vuoksi ja siksi, että terveysasemalta on vaikea saada aikaa.

Yksityisen ja julkisen terveydenhoidon välillä suurimmat erot löytyvät odotusaikojen pituudessa, ajan varaamisen nopeudessa, riittävän hyvässä hoitoonpääsyssä sekä terveyspalveluiden varaamisen helppoudessa, Seppälä sanoo.

Julkisia ja yksityisiä palveluita käytetään rinnakkain

Suomalaiset käyttävät julkisia ja yksityisiä palveluita rinnakkain, siitä oli kokemusta peräti 82 prosentilla vastaajista. Tutkimuksessa 14 prosentilla vastaajista oli kokemusta ainoastaan julkisesta terveydenhoidosta.

"Kenties yksityisellä sektorilla on käytössä toimintamalleja, joita olisi hyvä soveltaa myös julkisella sektorilla. Hyvien käytänteiden jakaminen yli palvelutuotannon sektoreiden on väestön hyvinvoinnin tehokkaan tukemisen ja saavuttamisen ytimessä", Seppälä sanoo.

Ensisijainen valinta terveyspalveluksi suomalaisilla on kunnallinen terveyskeskus, johon hakeutuu noin 64% vastaajista, toisena tulee työterveyslääkäri (39%) ja kolmantena yksityinen lääkäriasema (35%).

Kunnallinen terveyskeskus korostuu Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueilla. Työterveyslääkäri ja yksityinen lääkäriasema korostuvat Helsingissä.

"Kannattaisi pohtia, onko järkeä, että niin moni ramppaa terveyskeskuksessa. Onko asiakkaan välttämätöntä aina päästä lääkärille vai löytyykö muita keinoja, esimerkiksi teknologiaa, hänen hoitonsa edistämiseksi", pohtii Seppälä.

Palvelusetelin käyttäjistä suurin osa tyytyväisiä palveluun

Tärkeimmät syyt, että henkilö on käyttänyt julkisia palveluja ovat: ei ole varaa käyttää yksityisen lääkäriaseman palveluja (57%), palvelun hinta (53%), palveluiden saatavuus lähellä kotia (39%) ja hyvä hinta-laatu-suhde (32%).

Tärkeimmät syyt sekä yksityisten että julkisten palvelujen käytölle ovat: työterveydenhuolto on yksityisellä lääkäriasemalla (42%), julkisella puolella on ollut niin pitkät jonot (37%), saa hyvää palvelua molemmista (30%), yksityisen terveydenhuollon palvelut ovat olleet niin kalliita (30%) ja kustannukset (29%).

13 prosenttia vastaajista, jotka ovat käyttäneet sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa, ovat saaneet palvelusetelin julkiselta yksityiselle puolelle. 74 prosenttia näistä vastaajista kokee erittäin tai melko hyvänä tämän ratkaisun.

Niistä vastaajista, jotka ovat käyttäneet vain yksityistä tai vain julkista terveydenhuoltoa, yli kolmasosa on erittäin tai melko kiinnostunut käyttämään julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhdistelmää.

Tutkimus julkaistiin ETU Terveysalojen ja Hoiva&Terveyden Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarissa Pörssitalolla 17.9.

Vastaajien kokemukset julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta

Terveyspalveluiden henkilöstön asiantuntemus, riittävän hyvä hoitoon pääsy, hoidon/lääkityksen aloitus riittävän nopeasti ja potilasturvallisuus ovat kaikista tärkeimmiksi asioiksi koetut asiat terveyspalveluiden onnistumisessa. Yksityinen sektori oli kaikilla osa-alueilla julkista korkeammalla.

Yksityisessä terveydenhoidossa toteutuu parhaiten nopea ajanvaraus, palveluiden varaaminen, henkilöstön asiantuntemus ja palveluhalukkuus, odotusaikojen inhimillinen pituus sekä riittävän hyvä hoitoonpääsy.

Julkisessa terveydenhoidossa toteutuu parhaiten henkilöstön asiantuntemus, potilasturvallisuus, henkilöstön hyvä asenne ja palveluhalukkuus sekä saatavuus mahdollisimman lähellä kotia.

Tutkimuksesta:

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 18–79 -vuotiaat suomalaiset kuluttajat valtakunnallisesti. Siinä oli yhteensä 2078 osallistujaa.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 29.7. – 5.8.2024. Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöjakaumaa vastaavaksi.

Tutkimus julkistettiin Erikoiskaupan liiton ETU ry:n ja Hoiva ja Terveyden järjestämässä seminaarissa keskiviikkona 4.9. Paikalla oli noin 200 sote-ammattilaista.

Lue tutkimuksesta lisää täältä.

Uutinen julkaistu alun perin Hoiva&Terveys -verkkomediassa.