Kirjallisuuden Finlandia-palkinnoilla on kirja-alalle monin tavoin suuri merkitys. Palkinnot lisäävät kirjojen myyntiä ja pitävät kirjallisuutta esillä. Ja enemmän: olisimmeko ilman Finlandia-ehdokkaita huomanneet perehtyä esimerkiksi rukiin historiaan tai muurahaishuumoriin?

Kirjamyynnin supersesonki on alkanut. Viikon sisällä on julkaistu kauno-, tieto-, sekä lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat.

Ja hyvältä näyttää ehdokaslista – paitsi lukijoiden myös kirjakaupan kannalta. Esimerkiksi tietokirjallisuudessa aihevalikoima on todella monipuolinen. Kirjat vievät lukijaa rukiin historiasta ravitsemuksen tulevaisuuteen ja Turun palosta Israelin ystävien vaikutukseen Suomessa.

”Ehdokaslista tuo yleisölle tutuksi yllättäviäkin aiheita, joihin haluaa perehtyä”, Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson sanoo.

Ja oikeassahan Karlsson on! Harvalle tulee mieleen, että tässä elämässä olisi välttämätöntä syventyä vaikkapa rukiin menneisyyteen. Mutta kun lukee palkintoraadin perustelut, johan alkaa janota kirjan lukemista.

Lastenkirjoissa esitellään puolestaan muurahaishuumoria sekä maagista realismia ja kirahveja. Ehdokkaana on myös Ellen Sjöbergin nuortenromaani, joka on samaan aikaan esillä myös Ruotsissa, missä se on arvostetun August-palkinnon finalisti. Kaunokirjallisuudessa tämän vuoden ilmiö on suurten kustantamoiden puuttuminen ehdokaslistalta: voittaja valitaan pienten ja keskisuurten kustantajien julkaisemista teoksista.

Entä miten paljon Finlandia-ehdokkuudet näkyvät kirjamyynnissä? Varsin paljon, sanoo Karlsson.

”Niillä on merkittävä osuus myyntiin, joka toki vaihtelee vuosittain. Sen lisäksi palkinto tuo näkyvyyttä kirjallisuudelle ja herättää keskustelua ja pitää kirjan mielessä.Tänä vuonna tietokirjallisuuden ehdokkaiden aihekirjo on laaja.

Luvut todistavat Finlandian voiman. Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja on viimeisten 20 vuoden ajan noussut joka vuosi 20 myydyimmän kirjan joukkoon. Tietokirjoissa top 20 -listalle on päässyt viisi Finlandia-voittajaa. Lasten- ja nuortenkirjojen puolella top 20 listalle on raivannut tiensä kymmenen Finlandia-voittajaa.

”Totta kai ehdokkaita ja voittajia kohtaan syntyy kiinnostus. Lähtökohta on se, että ehdokkaat ovat hyviä kirjoja, joita Suomessa ilmestyy tietysti muitakin. Eikä voittaja ole välttämättä vuoden paras kirja, mutta se on valitsijan valinta, hänen henkilökohtainen kokemuksensa. Ja Finlandia-voittaja on myös hyvä lahjavinkki, ja monelle on perinne ostaa voittaja.”

Karlsson sanoo, että monelle suomalaiselle palkintokirjan hankkiminen on tapa pysyä perillä, mistä aiheista juuri nyt puhutaan ja mikä ihmisiä kiinnostaa. Pitkällä aikavälillä ehdokkaat ja voittajat muodostavat ajankuvaa. Finlandia-palkintoehdokkaista alkaa myös kirjojen joulusesonki. Miltä kirjajoulu tänä vuonna näyttää?

”Odotan hyvää joulumarkkinaa, kun kirjamessutkin menivät hyvin. Ehdokkaista voi löytyä isänpäivälahjojakin”, Laura Karlsson sanoo.