Valtiosihteeri Timo Jaatinen avasi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa ja sen taustoja Erikoiskaupan liiton suhdanneseminaarissa.

Uuden hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan keskeiset tavoitteet ovat työllisyyden vahvistaminen 100 000 uudella työllisellä, julkisen talouden tasapainottaminen 6 miljardilla eurolla ja tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisääminen. 

Tavoitteiden taustalla on se karu tosiasia, että julkisen velan BKT-suhde Suomessa on Pohjoismaiden korkein, mutta työllisyysaste matalin.

Palkansaajien verotus kevenee noin 400 miljoonaa euroa vuonna 2024.

”Siihen vaikuttavat työtulovähennyksen korotus, työttömyysvakuutusmaksun keveneminen ja työttömyysvakuutusmaksun huomioiminen ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksissa”, Jaatinen totesi.

Jaatinen muistutti, että hallitus tavoittelee veropolitiikalla kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista.

Työmarkkinoita uudistetaan muiden Pohjoismaiden suuntaan

Työmarkkinoita hallitus pyrkii kehittämään joustavampaan suuntaan, jotta suomalaiset työmarkkinat uudistuvat muiden Pohjoismaiden esimerkkien mukaisesti. Työmarkkinareformeilla tuetaan työllisyyttä ja talouskasvua ja vahvistetaan Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Jaatisen mukaan uudistusten keinoina ovat työrauhan parantaminen työmarkkinoilla esimerkiksi poliittisia lakkoja rajoittamalla, paikallisen sopimisen lisääminen ja neuvottelujärjestelmän kehittäminen ja työllistämisen esteiden purkaminen.

”Paikallisella sopimisella voidaan kehittää yrityksen toimintaa ja parantaa kilpailukykyä. Jotta työ olisi entistä tuottavampaa ja yritysten kilpailukyky kohdillaan myös kansainvälisesti, on työpaikkojen pystyttävä sopimaan nykyistä enemmän asioistaan itse”, Jaatinen sanoi.

Työllistämisen esteiden purkamiseen hallituksella on useita keinoja: vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen solmiminen ilman erityistä perustetta, lomautusilmoitusajan lyhentäminen, ensimmäisen sairauspäivän omavastuu ja henkilöperusteisen irtisanomisen sääntelyn keventäminen.

”Näitä toimia tehdään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi”, Jaatinen totesi.

Sääntelyä puretaan normeja purkamalla

Hallituksen tavoitteena on myös sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen, jotta kansalaisia ja yrityksiä haittaavaa ylikireää sääntelyä ja byrokratiaa puretaan ja yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä helpotetaan.

Jaatisen mukaan hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.