Koronapandemia kuritti kaupunkien elinvoimaisuutta, kun ihmiset katosivat keskustoista. Muutama paikkakunta ui kuitenkin vastavirtaan. Yksi niistä on Naantali, jossa elinvoiman lisääminen on ohjannut kaupunkisuunnittelua jo pitkään.

Mikä tekee kaupungista elinvoimaisen? Kivijalkakauppojen, ravintoloiden ja kahviloiden määrä ja se, että ne ovat auki myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hyvät kulkuyhteydet, kävelykadut, kulttuuritapahtumat ja turistit. Elinvoimaisuus on ihmisten kohtaamista, virkeyttä, aktiivisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta. Jotain, jota voi kutsua hyväksi tunnelmaksi.

Kaupunkikeskustojen elinvoimaisuutta ovat pitkään nakertaneet verkkokauppa ja jättimäisten ostoskeskusten rakentaminen autoväylien varrelle. Koronapandemia kuritti keskustoja entisestään. Koronasta kärsivät erityisesti suuret kaupungit, Helsinki etunenässä, jossa ulkomaisten turistien kaikkoaminen ja kivijalkakauppojen tyhjeneminen tuntui enemmän kuin muissa Suomen kaupungeissa.

Toukokuussa julkaistun elinvoimamittauksen mukaan jyrkin lasku on kuitenkin taittunut. Vuosina 2019–2022 elinvoimaluku on laskenut vuosittain keskimäärin noin neljä prosenttia, mutta uusimmalla mittausjaksolla 2021–2022 pudotus oli pienempi, runsaat kaksi prosenttia. Vaikuttaakin siltä, että elämä on palannut kaupunkien keskustoihin.

Laskennassa oli mukana 37 kaupunkia. Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja ja ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Tutkimuksen teettäjiä ovat kaupungit ja Elävät Kaupunkikeskustat ry.

Elinvoimalukuaan onnistui kasvattamaan vain kahdeksan kaupunkikeskustaa: tilastoykkönen Naantali sekä Riihimäki, Pietarsaari, Vantaan Tikkurila, Espoon Tapiola, Porvoo, Uusikaupunki ja Kotka.

Naantalin kaupungin elinkeinoasiamies Lassi Rosala näkee, että Naantalin elinvoimaisuus perustuu viiteen tekijään: matkailuun, monipuoliseen yrityskantaan, vireään yhdistystoimintaan, kaavoitukseen ja yhteistyöhön koko Varsinais-Suomen, erityisesti Turun ja muiden naapurikuntien, kanssa.

”Elinvoiman kehittäminen on ollut Naantalin kaupungin strateginen painopistealue jo pitkään ja siihen on panostettu runsaasti euroja”, Rosala kertoo.

Yksi pitkän aikavälin kehityskohteista on ollut kaavoitus.

”Keskusta-alueen kaavoitusta on pyritty tiivistämään niin, että sinne tulee rakentamispaikkoja kerrostaloille. Sitä kautta syntyy luonnollista ostovoimaa paikallisen yritystoiminnan tueksi. Keskustan uudisrakentamisen ansiosta kaupungin asukasluku on ollut tasaisessa kasvussa.”

Rosalan mukaan Naantalin vahvuutena on myös kivijalkakauppojen runsaus ja vastaavasti ketjuliikkeiden vähyys.

”Naantalin keskusta on hyvin pienyrittäjävetoista. Se on mahdollistanut ketteryyden ja nopean muuntautumiskyvyn vallitsevien tilanteiden mukaan. Kaupungin yhdyskuntarakenne palvelee hyvin yritysten toimintaa. Kompakti kaupunki on tavoitettavissa jalankulkijoille, kun keskusta ei hajaudu liian laajalle alueelle.”

Rosalan mukaan elinvoimaa lisäävät myös hyvät liikenneyhteydet Turusta ja muista lähiseudun kaupungeista.

”Tänne on helppo tulla sekä julkisilla että omalla autolla. Kesällä meille pääsee tietysti myös veneellä.”

Naantali elää kultakauttaan kesäisin, kun kaupunkiin virtaa paitsi loma-asujia, myös turisteja sekä kotimaasta että ulkomailta. Vetonauloja ovat Naantalin kylpylä, Muumimaailma, Kultaranta sekä erilaiset kulttuuritapahtumat, joita järjestetään runsaasti toukokuusta syyskuulle.

Tämän kesän suursatsaus on Naantalin Asuntomessut. Kaupunki on investoinut messuihin noin kymmenen miljoonaa euroa ja tapahtumaa on valmisteltu vuosia. Rosala kutsuukin kulunutta kesää ”superkesäksi”, jonka vaikutusten uskotaan kantavan vielä vuosien päähän.

”Investointi tulee varmasti maksamaan itsensä takaisin”, Rosala toteaa.

”Ei korona-aika ollut meillekään helppo ja kaupan iso murros on tuonut runsaasti haasteita myös kaavoitukselle ja kaupunkisuunnittelulle. Mutta tämä kesä on kyllä ollut sellainen kohokohta, että se on antanut uskoa ja luottamusta tulevaan. Suunta on vahvasti ylöspäin.”