NÄE ry kiittää hallituksen kehysriihen päätöstä silmäterveyden työnjaon uudistamisesta. Samalla se korostaa tarvetta saattaa päätös nopeasti käytäntöön erillispäätöksenä, jotta arvioidut miljoonasäästöt ja kansalaisten saama hyöty toteutuvat. NÄE ry:n tekemässä asiantuntijaselvityksessä nykyistä silmäterveydenhoitoa pidettiin tehottomana.

Erikoiskaupan liiton jäsenyhdistys, silmäterveyttä edistävä Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry kertoo tiedotteessaan hallituksen tehneen kehysriihessä merkittävän päätöksen uudistaa Suomen silmäterveydenhoitoa ammattihenkilöasetuksen 16 pykälän poistamisen myötä. Pykälä muun muassa pakottaa silmätautien erikoislääkäreiden asiakkaiksi kaikki, joiden silmiä on joskus aiemmin leikattu, vaikka vain taittovirheleikkauksessa. Päätöstä edeltänyt NÄE ry:n tekemä asiantuntijaselvitys oli myös lähes yksimielisesti pykälän poistamisen kannalla.

NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast kiittää yhdistyksen tiedotteessa hallitusta kehysriihen päätöksestä, jonka myötä rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien optikoiden eli optometristien merkittävästi laajentunut osaaminen saadaan käyttöön.

”On todella upeaa, että hallitus päätyi kehysriihessä asiantuntijoiden linjalle, joka on selkeä: Kahdeksan kymmenestä huippuasiantuntijasta uskoo, että silmätautien ylipitkiä hoitojonoja saadaan merkittävästi purettua optometristien avulla. Pykälän 16 poistaminen on tässä avainasemassa, oleellista on nyt saada päätös nopeasti käytäntöön eli hyödyt kansalaisille”, sanoo Tast.

Erillispäätös vai kokonaisuudistus?

NÄE ry kertoo tiedotteessaan, että hallituksen päätös voidaan saattaa voimaan joko nopeana erillispäätöksenä tai osana laajaa kokonaisuudistusta. Asiantuntijaselvitykseen haastateltu terveydenhuollon tuottavuuden asiantuntija Mika Keinänen ja kansanedustaja Henrik Wickström näkevät perusteet nopean ratkaisun puolesta.

”Ei ole mitään syytä olla toteuttamatta tällaista yksittäistä parannusta heti. Koko 15-vuotisen urani ajan ruohonjuuritason parannukset ovat turhaan odottaneet kokonaisuudistuksia, jotka ovat sitten kaatuneet tai menneet pieleen”, argumentoi Keinänen.

Wickström puolestaan toteaa yhdistyksen tiedotteessa: ”Kun silmälääkärien kalliimpi aika ja pitkälle erikoistunut osaaminen voidaan kohdentaa nimenomaan silmätautien hoitoon, niin kaikki voittavat – optometristeillä on nykyisin kattava pätevyys hoitaa näöntutkimukset. En näe järkevää syytä viivyttää uudistusta, jossa saadaan sekä parempi palvelu että säästöt.”

Miljoonasäästöt ja parannus harvaanasutuille alueille

Uudistuksen on arvioitu tuottavan muun muassa usean kymmenen miljoonan euron kokonaissäästöt ja palveluille paremman maantieteellisen saatavuuden. Suomen Optometrian ammattilaiset ry – Soan puheenjohtaja Riikka Torvela kertoo tiedotteessa tulevista käytännön hyödyistä:

”Harvaan asutuilla alueilla ihmiset eivät enää joudu matkustamaan ehkä kauaskin silmälääkärin vastaanotolle tai odottamaan silmälääkäriaikaa kuukausia vain uusiakseen silmälasinsa, vaan lähin optikkoliike voi entistä useammin kattaa palvelun tarpeen. Palvelut tulevat sekä lähemmäs että ajallisesti paljon laajemmin tarjolle. Luonnollisesti tämä tarkoittaa myös isoa taloudellista säästöä.”

NÄE ry:n tilaama asiantuntijaselvitys ”Tuottavuusnäkökulma silmäterveyden järjestämiseen” julkaistiin 26.4.2024. Selvitykseen haastateltiin 10 terveydenhuollon tuottavuuden ja järjestämisen johtavaa asiantuntijaa.