Kirjakauppa-ala on kokenut viime vuosina monia kolauksia. Syksyn myynti on kasvanut viime vuodesta hieman, mutta joulumyynnistä odotetaan viime vuotta vilkkaampaa.

Kuluva vuosi on sujunut odotuksiin nähden hyvin kirjakaupoissa. Myynti on ollut Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlssonin mukaan hyvällä tasolla syksyn aikana. Lukijoita hemmotellaan monilla uutuuksilla.

Kirjakaupalle tärkein sesonki sijoittuu loppuvuoteen isänpäivän ja joulun väliseen aikaan. Joulukaupan osuus kirjakaupasta on jopa 40 prosenttia koko vuoden myynnistä. Viime vuonna joulukauppa oli alamaissa kuluttajien murehtiessa kasvavia energialaskuja ja inflaation syödessä ostovoimaa. Laura Karlssonin mukaan tilanne on sittemmin selkeästi kohentunut.

”Tämä vuosi ollut tähän asti hieman edellistä vuotta parempi. Kirjakauppojen myynti on kiinni myös paljon siitä mitä kirjoja julkaistaan. Tänä vuonna on tullut paljon kiinnostavia uutuuskirjoja ja bestsellerit tuovat ihmiset sisään ja ostamaan. Toivotaan, että myös joulukauppa menee tänä vuonna paremmin.”

Kirjakauppojen bestsellereiksi kutsutaan 20 myydyintä nimikettä. Näiden top 20 kirjojen myynti muodostaa noin 20 prosenttia kirjakauppojen kokonaismyynnistä.

Kirjakauppa-alan digitalisaatio näkyy edelleen vahvasti kirjakauppojen arjessa. Laura Karlssonin mukaan äänikirjat ovat vakiinnuttaneet asemansa, vaikkei niiden myynnin kasvu olekaan enää yhtä jyrkkää, kuin viime vuosina on totuttu näkemään. Äänikirjamyynti kasvaa kuitenkin edelleen, kun taas paperikirjojen myynti on pysynyt samalla tasolla viime vuosien aikana.

Verkkokaupasta on Karlssonin mukaan tullut keskeinen myyntikanava kirjakaupoille. Verkkokaupoissa myydään jo 28 prosenttia kaikista kirjoista. Kivijalkamyymälöiden osuus kirjakaupasta on 35 prosenttia. Markettien osuus on 26 prosenttia ja muiden vähittäiskaupan toimijoiden osuus 11 prosenttia kirjojen kokonaismyynnistä.

Kirjakaupan vaikeat vuodet

Poliittiset päätökset ovat viime vuosina aiheuttaneet harmaita hiuksia kirjakauppa-alalla. Toimitusjohtaja Karlssonin mukaan oppivelvollisuuden laajentaminen toisen asteen opintoihin vähensi selvästi kirjakauppojen liikevaihtoa. Ennen uudistusta oppikirjamyynti oli 18–30 prosenttia kirjakauppojen vuosimyynnistä, riippuen paikkakunnasta ja opetussuunnitelman vaiheesta.

”Tämä siivu myyntiä on nyt kokonaan poistunut. Samalla asiakasvirrat kirjakaupoissa ovat pienentyneet ja sen myötä merkittävä osa oheismyynnistä.”

Myynnin pienentyessä kirjakauppojen kustannukset ovat kasvaneet. Kirjakaupat tarvitsevat tilaa pystyäkseen tarjoamaan laajan valikoiman. Vuokrien ja muiden kiinteiden kulujen kasvu herättää huolta. Työvoiman saatavuus on sen sijaan pysynyt Laura Karlssonin mukaan hyvänä.

Kirjakauppa-ala odotti keväällä aloittaneelta uudelta hallitukselta toimia tilanteen helpottamiseksi. Hallitusohjelma herätti kuitenkin ristiriitaisia ajatuksia alan toimijoissa. Karlssonin mukaan ohjelma sisältää paljon hyviä kirjauksia yrittämiseen liittyen.

”Ohjelmassa on muun muassa hyvä kirjaus liittyen hankintalakiin, mikä toteutuessaan mahdollistaa pk-yritysten osallistumisen julkisiin hankintoihin nykyistä paremmin. Hyvää on myös se, että hallitus on tunnistanut lukutaidon heikentymiskehityksen ja että siihen puututaan eri toimilla.”

Kirjakauppaliitto pitää samoin hyvänä kirjausta kulttuuripoliittisen ohjelman laatimisesta mutta pitää tärkeänä, että siinä huomioidaan myös kirjallisuus. Liitto olisi toivonut hallitukselta erillistä kirjallisuuspoliittista ohjelmaa, mitä ei kuitenkaan tällä hallituskaudella tulla toteuttamaan.

Suurin pettymys hallitusohjelmassa liittyy arvonlisäverotukseen. Hallitus päätti nostaa kirjojen alvia 14 prosenttiin nykyisestä kymmenestä. Sanoma- ja aikakausilehdet jätettiin kirjoista poiketen alempaan verokantaan. Karlssonin mukaan Suomessa on yksi suurimmista kirjojen alv-prosenteista EU:ssa.

”EU on linjannut, ettei jäsenmaiden tarvitse periä lainkaan arvonlisäveroa kirjoista. Suomessa tehdään nyt täysin päinvastainen linjaus. Tämä ei edistä lukemista. Lukeminen ja lukutaito on tärkeä turvallisuustekijä. On todella erikoista, että hallitus päättää kiristää lukemisen verotusta. Lukemista ei saa verottaa!”

Erikoiskaupan liiton jäsenyhdistys Kirjakauppaliitto ry on kirja- ja paperikauppojen etujärjestö. Kirjakauppaliitto tarjoaa jäsenilleen neuvonta-, koulutus- ja tietopalveluja sekä toimii suomalaisten lukemisharrastuksen parhaaksi.

Syyskuun myydyimpiin kirjoihin pääsee tutustumaan juuri julkaistun Mitä Suomi lukee -listan parissa.