Vieraskynä

Kirjan ja lukemisen paikka täytyy varmistaa myös tulevaisuudessa

Kirjan ja lukemisen paikka täytyy varmistaa myös tulevaisuudessa

Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson pitää kirjallisuutta suomalaisten sivistyksen kivijalkana.
Teksti Laura Karlsson
Share

13.4.2023

Share

Hallitusneuvotteluissa ei saa unohtaa kirja-alaa eikä lukemisen tulevaisuutta kirjoittaa kolumnissaan Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.


Vaalit on käyty ja hallitusneuvotteluja käynnistellään. Tiukkojakin neuvotteluita puolueiden välillä tullaan epäilemättä käymään useammasta suuresta kokonaisuudesta, ennen kuin hallitus ja sen hallitusohjelma saadaan muodostettua. On ensiarvoisen tärkeää, että tässä tuoksinnassa ei unohdu kirja-alan tavoitteet alan elinvoiman ylläpitämiseksi ja edistämiseksi, lukemisen tulevaisuuden varmistamiseksi.

Lukeminen on perusta, jolle kansakunnan sivistys ja tulevaisuus rakentuu, edelleen. Viime vuosina lukutaito on kuitenkin heikentynyt dramaattisesti. Noin joka seitsemäs peruskoulun päättänyt oppilas ei osaa lukea jatko-opintoihin riittävällä tasolla. Kouluista valmistuu ihmisiä, jotka eivät tunne aakkosjärjestystä. Marinin hallituksen aikana syntyi muun muassa Kansallinen lukutaitostrategia. Lukutaitostrategialla pyritään luomaan ja vahvistamaan lukutaitotyön rakenteita, vahvistamaan monilukutaitoa sekä innostamaan lukemiseen ja lukutaidon monipuolistamiseen. Seuraavan hallituksen on pidettävä huolta siitä, että laadittu strategia viedään käytäntöön. Lukemaan oppii vain lukemalla, ja siihen kannustamiseen tulisi käyttää kaikki käytettävissä olevat keinot. Lasten oppimiseroja pitää kuroa kiinni parantamalla koulujen perusrahoitusta ja korvaamalla lyhytjännitteiset projektirahoittamisen mallit toimivien rakenteiden tukemisella.

Ja jotta suomalaisilla olisi laadukasta lukemistoa äidinkielellään saatavilla vastaisuudessakin, on pidettävä huolta myös kirja-alan toimijoiden mahdollisuuksista toimia kentässä, jossa markkina muuttuu vauhdilla ja vahvasti.

Kirja-alalla on meneillään suuri toimialan ja lukemisen murros. Kirja-alaa on syytä tarkastella tulevalla hallituskaudella omana kokonaisuutenaan. Suomeen tulee laatia historian ensimmäinen kirjallisuuspoliittinen ohjelma, jolla varmistetaan, että resursointi lukemisen edistämisen, kirjallisuuden tekijöiden toimeentulon tukemisen, viennin edistämisen ja tuotannon tukemisen välillä toteutetaan tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Myös jakelukanavan, eli kirjakaupan, toimintaedellytyksien ylläpitämisestä on pidettävä huolta tilanteessa, jossa osaltaan murrokseen vaikutti myös sinänsä niinkin positiivinen asia kuin laajennettu oppivelvollisuus. Oppimateriaalien hankintatavan muutos leikkasi kirjakauppiaiden liikevaihdosta ja asiakasvirroista kolmanneksen ja vaikeutti monen kirjakauppiaan mahdollisuuksia kannattavan kaupan ylläpidossa. Kirjakauppiaat ovat voineet vain unelmoida vastaavista tuista, joita turvetuottajille on viime vuosinakin myönnetty muuttuvassa maailmassa selviämiseen.

Paljon eivät kirjakauppiaat pyydä edelleenkään. Pieniä askelia olisivat ensin alkuun kirjojen arvonlisäveron laskeminen nollakantaan ja virikesetelien käytön ulottaminen myös kirjahankintoihin.

Keväällä 2022 EU:ssa eri maiden valtiovarainministeriöt linjasivat yhdessä, että lukeminen on niin perustavanlaatuisesti tärkeää, että siihen tulee kannustaa myös mahdollistamalla kirjoille oma, alennettu arvonlisäkantansa. Ensimmäistä kertaa EU-aikana hallituksen olisi Suomessakin mahdollista antaa vahva signaali lukemisen edistämiseksi ja kirjojen tärkeyden alleviivaamiseksi alentamalla kirjojen arvonlisävero jopa nollaverokantaan. Alennetun arvonlisäkannan kirjoille ovat EU-päätöksen jälkeen ottaneet käyttöönsä muun muassa Bulgaria ja Liettua. Suomessa kirjoilla on verrattain korkea arvonlisävero, ja jokainen teko lukemisen edistämiseksi ja kirjakauppaverkoston toimintamahdollisuuksien ylläpitämiseksi on tarpeen.

Kirjan ja ruusun päivää vietetään taas 23.4. UNESCO julisti vuonna 1995 päivän kirjan ja tekijänoikeuksien päiväksi. ”Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina”, järjestön julistus kuului. Kirjalla ja lukemisella on edelleen paikkansa yhteiskunnassamme ja sellainen pitää sille varmistaa myös jatkossa. Perusteluja ei tarvitse tässäkään maailmanajassa kaukaa hakea.

Kirjoittaja toimii Kirjakauppaliiton toimitusjohtajana.