Jotta Suomi selviää pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamasta kriisistä ja varautuu uusiinkin myllerryksiin, kaupan äänen tulee olla vahvemmin mukana verokeskustelussa ja niissä pöydissä, joista asioista päätetään. Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa paneudutaan kauppaan liittyvään verotukseen Suomessa. Artikkelisarjan ovat kirjoittaneet KTT Lasse Mitronen ja KTT Mikko Hänninen.

Suomi on palveluyhteiskunta, jossa palveluiden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 70 prosenttia. Sanomattakin on selvää, että palveluilla ja kaupalla tulee olemaan merkittävä rooli Suomen kansantalouden pitämisessä kasvu-uralla ja kukoistuksessa.

Kauppa on aina luonut kasvua myös muille toimialoille ja siksi sen osuus bruttokansantuotteesta on kokoaan suurempi. Miten siis verotuksen kanssa kannattaisi menetellä, jotta kauppa luo arvoa asiakkaille, kasvaa kannattavasti ja tuottaa entistä enemmän hyvinvointia ja tuo kaivattuja verovaroja?

Kiinteistöverotus tasapuoliseksi

Verotus ei kohtele kauppaa kaikilta osin tasapuolisesti muiden toimialojen kanssa. Tämä luo toisaalta kilpailuetuja esimerkiksi teollisuudelle, mutta samalla kilpailuhaittoja kaupalle. Olisi tärkeätä luoda kaikille samat pelisäännöt niin kaupalle kuin myös muille toimialoille mm. sähkö- ja energiaverotuksessa. Tällainen tasapuolisuus ja reiluus loisivat kaupalla uusia kasvumahdollisuuksia ja kilpailuedellytyksiä mm. kansainvälisten verkkokauppojen ja markkinapaikkojen kanssa.  

Kansainvälisen kaupan ehtoja tarkastettava

Suomalainen yhteiskunta ja sen menestys perustuvat vapaaseen kaupankäyntiin ja kaupan esteiden poistamiseen. On hienoa, että suomalaisella kuluttajalla on käytettävissään paras mahdollinen kotimainen ja ulkomainen tarjonta. Tämä kansainvälinen kilpailu edistää myös kotimaisen kaupan toimintaa ja pakottaa investoimaan ja innovoimaan kilpailussa pärjätäkseen. Kaupan avoimuudella eli lantilla on myös toinen puoli. Meidän tulee varmistaa kotimaisten toimijoiden elinehdot kansainvälisten toimijoiden ohella. Perusteltu itsekkyys olosuhteiden luomisessa ei ole protektionismia vaan kaikkien osapuolten reilun pelin raami.

Haittaverojen hyödyt ja harmit tunnistettava

Olemme antaneet yhteiskunnalle valtuudet ohjata kuluttamista mahdollisimman kestävään, vastuulliseen ja samalla yksilöitä kuluttajina suojaavaan toimintaan.  Tässä sääntelyssä yhtenä keinona ovat erilaiset haittaverot. Suomessa käytössä olevia haittaveroja ovat esimerkiksi tupakka-, alkoholi- ja polttoaineverot, joissakin maissa myös meluverot. Näillä veroilla on hyvä tarkoituksensa, mutta niiden tulisi olla samalla tavalla rasittavia laajemminkin kuin vain suomalaisten kukkarolle. Selvää on, että ohjausta tarvitaan, mutta haittaverot vaikuttavat kaupan kilpailukykyyn, niin hyvässä kuin pahassakin.

Miten tästä eteenpäin?

On selvää, että koronakriisin aiheuttama sokki ja Ukrainassa käytävä sota ovat tulleet täysin yllättäen Suomelle ja koko maailmalle. Kriisejä kuitenkin tulee ja menee, ja juuri sen takia verotusta tuleekin tarkastella tulevaisuuden kautta. Mielellään vieläpä niin, että esimerkiksi veropolitiikkaa voidaan tehdä ennakoimalla kaupan ja työelämää muovaavien megatrendien vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn, eikä vain reagoimalla syliin kaatuviin ongelmiin.

Jotta tästä kriisistä selvitään ja tuleviin myllerryksiin voidaan varautua, on selvää, että kaupan äänen tulee olla vahvemmin mukana verokeskustelussa, ja niissä pöydissä, joista asioista päätetään. Tässä ETU ry:n rooli on keskeinen. Samalla on tärkeää, että jatkossakin kauppa on mukana niissä verkostoissa, joissa esimerkiksi digitalisaation pitkän tähtäimen vaikutuksia pohditaan. Parhaimmat resurssit tulevaisuuden ymmärtämiseen on usein EU-tasolla. Ymmärtämällä mitä Euroopassa ja laajemminkin mitä maailmalla tapahtuu, voidaan myös ennakoida miten mahdolliset muutokset esimerkiksi kestävää kehitystä edistävissä veroissa ja toisaalta haittaveroissa muuttavat ja vaikuttavat kaupan alaan. Usein kansainväliset trendit ja muutokset tulevat vääjäämättä Suomeen jossain vaiheessa.

Täydennettu uudella tilannekuvalla 06/2022. Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 4.5.2020.