Uutinen

Kuluttaja ja kuluttaminen muuttuvat – miten erikoiskauppa pysyy mukana?

Kuluttaja ja kuluttaminen muuttuvat – miten erikoiskauppa pysyy mukana?

Erikoiskaupan päivän paneelissa käytiin keskustelua kuluttamisesta ja kaupasta.
Teksti Miia Savaspuro
Share

17.10.2024

Share

Kuluttamista pitäisi vähentää ja samaan aikaan kaupan odotetaan ohjaavan kuluttajien valintoja kestävämpään suuntaan. Erikoiskaupan päivässä pohdittiin, miten kauppa pysyy muutoksessa mukana.


Kuluttajien harteille ei voi sälyttää ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin pysäyttämistä. Tarvitaan sääntelyä, kulutustottumuksia ohjaavia poliittisia päätöksiä, laajaa kansainvälistä yhteistyötä sekä yrityksiä, jotka ohjaavat kuluttajien käyttäytymistä kestävämpään suuntaan.

Näin voisi tiivistää asiantuntijoista koostuvan paneelikeskustelun annin Etu ry:n järjestämässä Erikoiskaupan päivä: Murroksen Momentum -seminaarissa 9.10. Paneelikeskusteluun osallistuivat tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, konsulttiyhtiö AliceLabsin perustaja Oskar Korkman, Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen ja verkkokaupan markkinointialustoja tarjoavan Custobarin perustaja Tatu Kuivalahti.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että kuluttaminen ei sanana enää resonoi nykypäivänä. Siksi kaupan alan toimijoiden on keksittävä, miten ne voivat auttaa asiakkaitaan tekemään kestävämpiä kulutuspäätöksiä. Voittajia ovat ne, jotka pystyvät tarjoamaan pitkää elinkaarta, kestävää laatua ja palveluja hyvällä katteella.

Tuuli Kaskinen muistutti, että vaikka edelläkävijäkuluttajilla on tärkeä rooli muutoksessa, keskivertokuluttaja ei juurikaan muutu. Sen sijaan se, miten kuluttajille tarjotaan erilaisia tuotteita ja palveluita, muuttuu. Ennen kaikkea tarvitaan sellaista politiikkaa ja sääntelyä, joka ohjaa kulutustottumuksia niin sanottuun irtikytkentään eli irrottamaan luonnonvarojen kulutus ja talouskasvu toisistaan.

Mika Maliranta tunnustautui sääntelyn ystäväksi. Hän muistutti, että kuluttajan puheet ja toiminta ovat usein ristiriidassa ja siksi tarvitaan regulaatiota. Tasapainon löytäminen vapaan markkinatalouden ja sääntelyn välillä on kuitenkin vaikeaa. Malirannan mielestä esimerkiksi GDPR eli EU:n tietosuoja-asetus on esimerkki liian tiukaksi menneestä sääntelystä, joka haittaa yritysten innovointia ja kasvua.

Tatu Kuivalahden mielestä suomalainen erikoiskauppa pärjää kansainvälisessä kilpailussa ja sääntelymaailmassa keskittymällä tuotteen pitkään elinkaareen, palveluun ja asiakaskokemukseen. Mitä saumattomampaa on kivijalan ja verkkokaupan yhdistäminen ja mitä uskottavammin kuluttajille onnistutaan myymään kestävän kulutuksen ideaa, sitä uskollisempia asiakkaat ovat.

”Jokaisen kauppiaan Suomessa pitäisi ajatella, että koko maailma on minun markkinapaikkani”, Kuivalahti sanoi ja kertoi esimerkin turkulaisesta apteekista, joka keksi asentaa takahuoneeseen kameran, jonka välityksellä apteekki onnistui tavoittamaan kiinalaisia vitamiineista kiinnostuneita asiakkaita. Kiinalaiset saattoivat seurata livestriimin välityksellä apteekin arkea, vitamiinituotteiden esittelyjä ja sitä, kuinka niitä pakattiin ja lähetettiin kohti Kiinaa.

Myös Oskar Korkman muistutti siitä, että kuluttajien harteille ei voi asetella ympäristökriisin ratkaisijan viittaa.

”Kuluttaminen kyllä muuttuu, mutta ei siihen suuntaan, kuin mitä me haluaisimme. Esimerkiksi bensan hinta on edelleen yksi kuluttajien suurimmista kiinnostuksen kohteista. Jos kuluttajalla on valittavanaan kaksi samanlaista tuotetta, joista toinen on tuotettu eettisesti ja toinen halvasti, hän valitsee halvan. Meidän pitäisikin luopua ajatuksesta, että kuluttajien valinnoilla ratkaistaisiin ympäristökriisi, sillä se ei tule tapahtumaan.”

Korkmanin mielestä kestävässä liiketoiminnassa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Hän peräänkuuluttikin erikoiskaupalta enemmän rohkeutta ja innovatiivisuutta luoda sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka aidosti auttavat kuluttajaa pienentämään hiilijalanjälkeään.

”Te ette ole vaan vielä keksineet toimivia konsepteja”, Korkman haastoi.

Myös Tuuli Kaskinen toivoi, että yritykset keskittyisivät enemmän kuluttajien ostopäätösten seurauksiin. Hänen mielestään kauppojen kannattaisi alkaa kilpailla sillä, kuka on onnistunut pienentämään asiakkaidensa hiilijalanjälkeä eniten.

”Siitä saisi hyvää markkinointia!” Kaskinen ideoi.