Mitä takuu tarkoittaa ja kuinka virhevastuu toimii? Miten kuluttajariitoja ratkotaan? Erikoiskaupan liiton lakimies, edunvalvontajohtaja Jukka Ropponen vastaa kuluttajalainsäädännön keskeisiin kysymyksiin.

Kun kuluttaja ostaa yritykseltä tavaran tai palvelun, samalla ostajan ja myyjän välillä tehdään sopimus. Molempien osapuolten on noudatettava sopimusehtojen velvoitteita, eikä kumpikaan osapuoli voi yleensä, ilman erityistä syytä, yksipuolisesti muuttaa sopimusta.

Erikoiskaupan liiton lakimies Jukka Ropponen kertoo, että kuluttajalle on annettava ennakkoon mahdollisuus tutustua keskeisiin ja ostopäätökseen vaikuttaviin ehtoihin jo tuotetta markkinoitaessa tai viimeistään sopimusta tehtäessä.

”Jos sopimusehdoista tulee kiistaa, myyjän laatimia epäselviä ja tulkinnanvaraisia vakiosopimusehtoja tulkitaan kuluttajan eduksi.”

Hintatiedot ovat olennainen osa sopimusehtoja. Kuluttajalla on oltava oikeus luottaa siihen, että esimerkiksi markkinoinnissa ilmoitettu hinta on oikea ja hän saa ostaa tuotteen mainostettuun hintaan.

”Valtaosalla etämyyntituotteista on 14 päivän peruuttamisoikeus, jonka kuluessa kuluttaja voi perua kaupan ilman erityistä syytä. Peruuttamisaika voi pidentyä, jos kuluttajalle ei ole annettu tietoa peruuttamisoikeuden ehdoista tai ostoksen maksullisuudesta”, Ropponen kertoo.

Kuluttajalla on myös oikeus saada asiakaspalvelua kaupan ja sopimuksen teon jälkeen. Asiakaspalvelua on tarjottava perushintaisesta numerosta, kun kyse on aiemmin tehtyyn kauppaan tai sopimukseen liittyvästä asiasta. Jos asia koskee muuta kuin aiemmin tehtyä kauppaa tai sopimusta, asiakaspalvelunumeron hinnoittelua ei koske vaatimukset perushintaisen numeron tarjoamisesta.

”Erityishinnoiteltuja yritys- tai palvelunumeroita voi käyttää esimerkiksi myymälän aukioloaikoja tai tuotteita koskeviin tiedusteluihin, lisäpalveluiden myyntiin tai maksullisten neuvontapalveluiden tarjoamiseen”, Ropponen tarkentaa.

Laki ei määrää antamaan takuuta, vaan sen antaminen on vapaaehtoista

Ilman takuutakin myyjä vastaa tuotteen tai palvelun virheestä lain virhevastuusäännösten perusteella. Takuu on lisäetu, eli sen on annettava kuluttajalle lain säännöksiin nähden paremmat oikeudet.

”Antamalla takuun yritys sitoutuu vastaamaan tavaran käyttökelpoisuudesta tai muista ominaisuuksista määrätyn ajan. Takuunantaja vastaa takuuaikana ilmenevistä vioista ja muista takuussa määritellyistä asioista”, sanoo Ropponen.

Toisin sanoen takuu on yrityksen tuotteelle antama lisäturva. Takuulla se haluaa korostaa tuotteen ominaisuuksia ja tehdä mahdollisen virheen korjaaminen kuluttajalle helpoksi. Takuuaikana näyttövelvollisuus esimerkiksi väärin käytetystä laitteesta on myyjällä. Takuuajan jälkeen yleinen virhevastuu jatkuu, mikäli tuotteen odotettua käyttöikää on jäljellä. Tällöin todistustaakka tuotevirheestä siirtyy ostajalle.

Takuunantajan pitää oikaista virhe kuluttajansuojalaissa määriteltyjä periaatteita noudattaen. Näitä ovat korjaus, vaihto, hinnanalennus, tai ääritapauksissa kaupan purkaminen, jos takuu ei sisällä ostajalle lakia edullisempaa oikaisukeinoa.

Ropposen mukaan virheen oikaisu tehdään ensisijaisesti korjaamalla tai vaihtamalla tavara kohtuullisessa ajassa, eikä siitä saa aiheutua kuluttajalle kustannuksia tai olennaista haittaa. Vähäisen virheen osalta hinnanalennus voi olla molemmille osapuolille hyväksyttävä ja ekologisin tapa toimia.

Tavaran virheet 

Lain mukaan tavaran pitää vastata lajiltaan, määrältään, laadultaan, muilta ominaisuuksiltaan ja pakkaukseltaan sitä, mitä voidaan katsoa sovitun.

”Tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, jos tavara ei sovellu sen tavanomaiseen käyttötarkoitukseen, tai tavara ei sovellu ostajan tarkoittamaan erityiseen käyttötarkoitukseen. On myös virhe, jos tavara ei ole myyjän antaman kuvauksen, näytteen tai mallin mukainen, tai tavara ei vastaa kestävyydeltään tai muuten sitä, mitä kuluttaja yleensä olettaa samanlaisen tavaran kaupassa”, Ropponen kuvailee. 

Virhe voi ilmetä myös siten, että tavara ei vastaa lain tai viranomaisen vaatimuksia esimerkiksi tuoteturvallisuudesta, tai ostajalle ei tavaran yhteydessä luovuteta tavaran asentamista, kokoonpanoa, käyttöä, hoitoa tai säilytystä varten tarpeellisia ohjeita.

Ropposen mukaan myyjä vastaa virheestä, joka on ollut tavarassa luovutushetkellä, vaikka virhe ilmenisi vasta myöhemmin.

”Jos virhe ilmenee yhden vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta, virheen oletetaan olleen tavarassa jo luovutushetkellä ja kuuluvan myyjän vastuulle. Aika pidentyi vuoden 2022 alussa kuudesta kuukaudesta. Vastuusta vapautuakseen myyjän pitää kumota virheolettama eli osoittaa, että tavara oli luovutettaessa virheetön.”

Ropponen kuitenkin huomauttaa, ettei ostajan tule venyttää ilmoitusta virheestä vuoden määräajan loppuhetkiin, sillä ostajan on ilmoitettava se kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus pitää aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja tosiasiallisesti havaitsi virheen.

Ekosuunnitteluasetus helpottaa korjaamista

Euroopan unionin ekosuunnitteluasetuksen piirissä on tuoteryhmiä, joissa kiertotalouteen liittyviä asioita on jo otettu merkittävästi huomioon. Näitä tuoteryhmiä ovat hitsauslaitteet, jääkaapit, pesukoneet, astianpesukoneet, televisiot ja näytöt, kaupan kylmälaitteet ja valonlähteet.

”Näissä tuoteryhmissä uusilla, markkinoille tulevilla tuotteilla varaosia on oltava saatavilla 7-10 vuotta sen jälkeen, kun viimeinen laitteen malli on tuotu markkinoille. Tuotteiden korjauttaminen on siis näiltä osin jatkossa mahdollista huomattavan pitkään ja korjaamisen on onnistuttava tavanomaisilla työkaluilla”, Ropponen sanoo.

Ekosuunnitteluasetuksen piiriin on tulossa myöhemmin lisää tuoteryhmiä. Selvityksen alla on muun muassa yleis- ja sähköautojen laturit. Ajantasaisin tieto on saatavilla sivustolla ekosuunnittelu.info.

Tieto riidanratkaisuelimistä

Kuluttaja- ja kilpailuviraston ohjeiden mukaan elinkeinonharjoittajan on annettava verkkosivullaan ja vakiosopimusehdoissaan kuluttajille tieto ja nettiosoite tuomioistuimen ulkopuolisesta riidanratkaisuelimestä, joka on toimivaltainen kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisessä riita-asiassa. 

”Jos kuluttaja on tehnyt elinkeinonharjoittajalle virheilmoituksen, eivätkä osapuolet ole saaneet sovittua asiaa, elinkeinonharjoittajan on annettava kuluttajalle kyseiset tiedot kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla”, Ropponen tähdentää.

Kaupan alalla riidanratkaisuelin on Kuluttajariitalautakunta.

Etu järjesti jutun aiheesta Erikoiskaupan pulssi -koulutuksen 25.5.2021, jonka sisältö on edelleen ajankohtainen pienin muutoksin. Voit katsoa tallenteen Edun YouTube-kanavalta:

Tämän jutun alkuperäinen versio on julkaistu 25.5.2021.