”Ainutlaatuinen tilanne”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Historiallinen kustannuskriisi ja sen aiheuttama kysynnän heikkeneminen on muodostunut pullonkaulaksi yritysten kasvulle. Heikosta suhdanteesta huolimatta yritysten tarve palkata uutta työvoimaa ei ole poistunut mihinkään.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kuvailee tilannetta ainutlaatuiseksi.

”Koskaan ennen ei ole ollut tilannetta, jossa matalasuhdanteesta huolimatta tarve uudelle työvoimalle on pysynyt korkealla”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamarin toukokuussa julkistaman kyselyn mukaan yli 28 prosenttia yrityksistä ennakoi henkilöstömääränsä kasvavan ainakin jonkin verran seuraavan kuuden kuukauden aikana. Henkilöstömäärän supistumista odotti 12 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 1560 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea.

Selvä enemmistö yrityksistä pitääkin työperäisen maahanmuuton lisäämistä erittäin tärkeänä. Peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa ja lisätä tulevalla hallituskaudella. 37 prosenttia kertoi työvoiman puutteen vaikuttavan yrityksen toimintaan. Haasteet kotimaisen työvoiman saatavuudessa ovat kasvattaneet työvoiman rekrytoimista ulkomailta ja neljännes yrityksistä on harkinnut rekrytointia tai rekrytoinut työvoimaa ulkomailta.

”Tämä on selvä viesti Säätytalolle: työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat kasvua. Jokainen tällainen tilanne yrityksissä on pois bkt:n kasvusta”, Romakkaniemi sanoo ja viittaa käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin.

Hän pitää työperäisen maahanmuuton tulorajojen kiristämistä haitallisena Suomen taloudelle, maineelle ja tulevaisuudelle.

”Tällainen diskriminointi työmarkkinoilla ei hyödytä ketään, vähiten suomalaisia itseään. Ei ole kenenkään etu, jos töihin tulemista rajoitetaan.”

Romakkaniemi muistuttaa, että maahanmuuton kiristyksistä paljon julkisuudessa olleet Tanska ja Ruotsi ovat hyvin erilaisessa tilanteessa kuin Suomi. Molemmissa maissa syntyvyys on korkeampaa ja väestön ikärakenne terveemmällä pohjalla pitkälti juuri maahanmuuton ansiosta. Lisäksi ne ovat Saksan tavoin uudistaneet hyvinvointivaltion ja työmarkkinoiden rakenteita 2000-luvun ajan laskemalla muun muassa ansiosidonnaisen ja sosiaaliturvan tasoa sekä heikentäneet irtisanomissuojaa.

”Nämä ovat olleet uudistuksia, joilla nämä Suomen verrokkimaat ovat mukautuneet globaaliin kilpailuun. Suomi on pitänyt kiinni vanhoista rakenteista ja jäänyt talouskasvussa jälkeen.”

Romakkaniemi muistuttaa myös, että työmarkkinoiden kovasta imusta johtuen maahanmuuttajien työllisyysaste on jo lähes yhtä korkea kuin kantasuomalaistenkin.

”Toki on selvää, ettei työvoimapula ratkea yksin maahanmuutolla. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille.”

Romakkaniemen mukaan tällaisia olisivat esimerkiksi työn verotuksen ja työttömyysturvan alentaminen. Työn verotuksen alentamista toivoo yli 70 prosenttia Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä.