Rakennusalan hiilijalanjälki pienenee. Asiantuntija suosittelee rakennus- ja sisustustarvikekauppaa ottamaan valikoimiin rohkeammin vähähiilisiä ratkaisuja – ja myös mainostamaan niitä aktiivisemmin asiakkaille.

Rakennusmateriaalien valmistamisesta ja rakentamisesta aiheutuvien päästöjen ja muun ympäristökuorman vähentäminen etenee nyt vauhdilla. Rakennetun ympäristön vaikutukset ilmastonmuutokseen ja luontokatoon ovat toki olleet tiedossa jo pitkään, mutta vuonna 2024 voimaan astuva maankäyttö- ja rakennuslaki näyttää laittaneen vihreään siirtymään vauhtia. Laki edellyttää muun muassa isojen rakennuskohteiden hiilijalan- ja kädenjäljen laskemista. Hiilikädenjälki tarkoittaa ympäristölle koituvia hyötyjä, joita ei syntyisi ilman rakennusta.

Green Building Council Finlandin kehityspäällikön Lauri Tähtisen mukaan lain vaatima rakennusten ilmastoselvitys on tulevaisuudessa iso ajuri kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. GBC:n tilastojen mukaan uudisrakentamisen kokonaishiilijalanjälkeä on jo nyt onnistuttu pienentämään 37 prosenttia ja korjausrakentamisen 47 prosenttia muutaman vuoden takaisesta tilanteesta. Tähtinen muistuttaa, että vanhan korjaaminen on ympäristön kannalta aina parempi ratkaisu, kuin uuden rakentaminen.

Suomessa neljä yhtiötä, Tecnopolis, YLVA, LähiTapiola ja Antilooppi, ovat sitoutuneet GBC:n Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen. Se tarkoittaa, että nämä yhtiöt tavoittelevat hiilineutraaliutta sekä omassa energiankäytössään että rakentamisessa vuoteen 2030 mennessä.

Muutos etenee siis vauhdilla, ja Tähtinen antaa rakennus- ja sisustusalan kauppiaille neljä suositusta:

1. Muuta portfoliota kohti vähähiilisempiä ratkaisuja.

2. Suosittele asiakkaille aktiivisesti ympäristön kannalta parempia tuotteita. Asiakkaat tekevät mielellään vastuullisen ostopäätöksen, jos sitä markkinoidaan nykyistä näkyvämmin.

3. Laita tuotteiden päästötiedot selkeästi näkyviin.

4. Pidä valikoiman painopiste päästöjen vähentämisessä, ei kompensoinnissa. Kompensoinnille ei ole pitkällä aikavälillä tarvetta eikä se ole keinona kovin tehokas.

Hinta on loppujen lopuksi se, joka ostopäätöksen ratkaisee. Tähtinen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä vähähiiliset ratkaisut ovat usein myös kustannustehokkaampia, kun otetaan huomioon energian säästöt, talteenotto, tuotteiden kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet ja niin edelleen.

”Toki tämä vaatii kaupoilta viisautta hinnoittelussa. Kustannustehokkaat ratkaisut menevät kaupaksi, huonot jäävät hyllylle.”

Green Building Council on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on vähentää kiinteistö- ja rakennusalan hiilidioksidipäästöjä 84 gigatonnilla ja varmistaa rakennusten nollapäästöisyys vuoteen 2050 mennessä.

Teksti perustuu Erikoiskaupanliitto Etu ry:n Suhdanteet 2022 -seminaarissa 5. lokakuuta pidettyyn luentoon.