"Yksityinen sektori tuottaa suurimman osan perustason silmäterveyspalveluista. Lääkejakelua uudistamalla saataisiin asiakaslähtöinen toimintamalli sekä vahvistettaisiin kilpailuneutraliteettia", kirjoittaa blogissaan Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n hallituksen puheenjohtaja, optikko ja yrittäjä Henri Vuorinen.

Optisen alan kokonaismarkkina on 574,2 miljoonaa euroa, noin 80 prosenttia markkinasta on säänneltyä optista kauppaa ja loput luvanvaraisia silmäterveyspalveluita. Ala työllistää 1300 laillistettua optometrian ammattilaista, 400 silmätautien erikoislääkäriä ja 1500 muuta optisen alan ammattilaista.

Yksityinen sektori tuottaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa silmäterveyskäyntiä. Käynneistä miljoona on optikkokäyntejä ja puoli miljoonaa silmälääkärikäyntejä. Perustason silmäterveyspalvelut tuotetaan Suomessa lähes kokonaisuudessaan yksityisellä puolella ja vajaan 700:n optikkoliikkeen verkosto silmälääkärivastaanottoineen kattaa hyvin koko Suomen. Julkisen puolen silmäterveydenhuolto on keskittynyt pääasiassa erikoissairaanhoitoon, joten useimmat meistä suuntaavatkin tottuneesti optikkoliikkeeseen näkö- tai silmäongelmien ilmetessä.

Väestömme ikääntyessä silmäsairauksista kärsivien määrä kasvaa, sillä silmäsairauksista yleisimmät – diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset, kaihi, silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma – liittyvät kaikki myös ikääntymiseen ja esiintyvät suurimmaksi osaksi ikäihmisillä. Tämän myötä silmäterveydenhuollon kustannukset yhteiskunnalle kasvavat tulevina vuosina ja silmäterveyskäyntimäärät moninkertaistuvat, koska suurinta osaa em. silmäsairauksista ei pystytä hoitamaan yhdellä käynnillä, vaan ollaan jatkuvassa hoitoputkessa, joka tarkoittaa useita käyntejä vuodessa – tarkoittaen myös voimakasta resurssien sitomista hoidon takaamiseksi.

Moniammatillinen lääkejakelu ja reseptilääkkeiden saanti suoraan optikkoliikkeistä tukisi niin asiakkaan kuin yhteiskunnan etua

Perustason silmäterveyspalveluista suuri osa tuotetaan optikkoliikkeissä ja suuri osa silmälääkeresepteistä kirjoitetaan silmälääkärivastaanotoilla optikkoliikkeissä, joten on asiakkaalle huomattavasti vaivattomampaa ja kustannustehokkaampaa saada hankittua tarvitsemansa lääkkeet lääkärikäynnin yhteydessä yhden pysähdyksen taktiikalla. Tätä tukee myös Sitran vanhemman neuvonantajanLiisa Hyssälän johtaman selvitysryhmän Apteekkitoiminnan uudistamisen suuntaviivat -raportti, joka julkaistiin kesäkuussa 2018. Raportin mukaan apteekkisääntelyn purkaminen näkyisi asiakkaalle palvelussa, lääkkeiden hinnoissa, saatavuudessa, palvelun nopeudessa ja joustavuudessa.

Lääkejakelun uudistamisella huolehdittaisiin myös elinkeinonharjoittajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja kilpailuneutraliteetista. Lainsäädännössä on ollut perinteisesti “palomuuriajattelu” lääkkeiden määrääjän ja jakelijan välillä, mutta tämä muuri on rapautunut viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, kun apteekeissa on alkanut toimimaan terveyskioskeja, sairaanhoitajien vastaanottoja ja lääkärien etävastaanottoja.

Tällä hetkellä vain apteekin tiloissa voi sekä tuottaa terveydenhuollon palveluita että myydä lääkkeitä, apteekit ovat siis jo muovautuneet perinteisestä puhtaan lääkejakelijan roolista kohti kokonaisvaltaisempaa terveydenhuollon toimijaa – muilla toimijoilla tätä kokonaisvaltaisuuden mahdollisuutta ei ole. Kukaan ei varmasti halua palauttaa apteekkeja puhtaasti lääkejakelijoiksi, joten jotta kilpailu olisi neutraalia, niin optikkoliikkeillä tulisi myös olla mahdollisuus yleisimpien silmälääkkeiden jakeluun.

Optikot ovat olleet jo vuosikymmeniä laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja Suomessa on koko ajan enenevässä määrin myös kliinisen optometrian maistereita, joilla on koulutuksensa kautta farmasiaan liittyvää osaamista. On luonnollinen jatkumo saada lääkejakelu optikkoliikkeisiin lääkejakelun turvallisuutta unohtamatta. Nykyteknologian avulla farmasian ammattilaisten osaaminen on helppo järjestää optikkoliikkeen avuksi esimerkiksi jo verkkoapteekeista tutuilla toimintatavoilla.

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry on Erikoiskaupan liitto Etu ry:n jäsen.

Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran 11.01.2023 Kaupan liiton sivuilla.