Eduskunta käsitteli marraskuun lopulla oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja. Opposition vaihtoehdot kiristäisivät verotusta mutta sisältävät myös kannatettavia ehdotuksia, kirjoittaa Erikoiskaupan liiton Markus Kalmi.

Eduskunnan syyskauden ehdoton kohokohta on oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettien käsittely. Vaihtoehtobudjettien tarkoituksena on tuoda esille oppositiossa olevien puolueiden talouspoliittisten linjausten eroavaisuudet hallituksen budjettiin verrattuna. Hallituksen toimien kritisoimisen ja lisävelkaantumisen kauhistelun lisäksi oppositiopuolueet pääsevät yksityiskohtaisesti kertomaan, mihin ne panostaisivat enemmän ja miten nämä panostukset rahoitettaisiin.

Vaihtoehtobudjetit ja niiden käsittely seuraa käytännössä aina samaa kaavaa. Tämä riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat milloinkin oppositiossa tai hallitusvastuussa.

Varjobudjetissa esitetään joukko pienehköjä määrärahalisäyksiä kyseiselle puolueelle tärkeisiin kohteisiin. Lisämenojen katteeksi esitetään veronkorotuksia tai erinäisiä toimia, jotka tuottavat lisätuloja valtiolle. Suosittu keino lisätä valtion tuloja on panostaa muutama miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan, jolla saadaan välittömästi kymmeniä tai jopa satoja miljoonia lisätuloja. Lopputuloksena vaihtoehtobudjeteissa otetaan aina muutama sata miljoonaa vähemmän velkaa, kuin mitä hallitus omassa budjetissaan esittää.

Vaihtoehtobudjettien avulla oppositiopuolue voi viestiä olevansa vastuullinen vaihtoehto. Samalla voidaan korostaa oman vaihtoehdon lisäpanostusten positiivista vaikutusta kansalaisten arkeen ja toimeentuloon. Hallituspuolueet taas pääsevät moittimaan oppositiota vastuuttomista lupauksista ja epärealistisista laskelmista.

Oppositiopuolueiden vaihtoehdot kiristäisivät verotusta

Vasemmalle kallellaan olevien oppositiopuolueiden vaihtoehdot pitävät luontevasti sisällään veronkiristyksiä. Yllättäen myös keskustalaiset ovat lähteneet esittämään veronkorotuksia, vaikkakin korotukset heidän vaihtoehdossaan jäävät kaikkein pienimmiksi. Keskustan esittämät määrärahalisäykset ovat niin ikään kaikkein maltillisimmat.

Keskustan vaihtoehdossa kokonaisverotus nousee reilulla 500 miljoonalla eurolla. Puolue peruisi hallituksen kaavailemat tuloverotuksen kevennykset mutta esittää sen sijaan kevennyksiä maatalouden verotukseen sekä parannuksia matkakuluvähennykseen. Ammattidieselin käyttöönotolla puolue keventäisi ammattiliikenteen verotusta 150 miljoonalla eurolla. Tällä olisi positiivisia vaikutuksia myös kaupan alalle. Ehdotukset terveysveron käyttöönotolla sekä olutveron, virvoitusjuomaveron ja tupakkaveron korotuksista taas näkyisivät negatiivisesti erityisesti päivittäistavarakaupassa.

Vihreiden veronkiristykset ovat samoin maltillisemmasta päästä. Positiivista on se, että puolue esittää jopa 300 miljoonan euron kevennyksiä tuloverotukseen. Huomionarvoista on myös esitys tuotteiden korjauspalveluiden arvonlisäverotuksen keventämisestä. Näiden veronkevennysten vastapainona puolue kuitenkin nostaisi muun muassa polttoaineiden ja energian verotusta sekä kiristäisi tuloverotuksen progressiota. Kaupan alalle lisäkustannuksia tulisi jäteveron nostamisen ja uuden pakkausveron myötä. Ehdotus kotitalousvähennyksen heikentämisestä ei sekään tunnu tässä suhdannetilanteessa kovinkaan hyvältä ajatukselta. Yhteensä vihreät esittää yli 540 miljoonan euron kiristystä kokonaisverotukseen.

Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa verotusta kiristettäisiin jo reippaammin. Kokonaisuudessaan puolue kiristäisi verotusta 830 miljoonalla eurolla. Puolue ottaisi käyttöön terveysperusteisen veron sekä peruisi olutveroon ja valmisteveroihin kaavaillut hallituksen veronkevennykset. Huomionarvoista SDP:n ehdotuksessa on jopa 430 miljoonan euron kiristys listaamattomien yritysten osinkoveroihin. Tällä olisi selkeä yrittäjyyden kannustimia heikentävä vaikutus. Positiivinen vaikutus sen sijaan olisi esityksellä TKI-vähennyksen korottamisesta 81 miljoonalla eurolla.

Vasemmistoliitolla on oppositiopuolueista selkeästi kunnianhimoisin ote verojen kiristykseen. Puolue kiristäisi listaamattomien yritysten osinkoverotusta ja poistaisi tämän lisäksi yrittäjävähennyksen. Vasemmistoliitto kiristäisi ansiotuloverotusta reippaasti yli miljardilla eurolla. Vaihtoehtobudjetissa esitetään käyttöönotettavaksi yksityishenkilön arvonlisäveroa sekä 500 miljoonan euron lisäveroa yli miljoonan euron omaisuuden haalineille suomalaisille veronmaksajille. Perintöveroakin kiristettäisiin 100 miljoonalla. Suomalaisten ostovoimaa heikennettäisiin myös korottamalla polttoaineverotusta. Yhteensä verotus kiristyisi vasemmiston esityksen pohjalta yli kolmella miljardilla eurolla.

Hyvät esitykset käyttöön

Veronkorotukset heikentäisivät suomalaisten ostovoimaa ja vähentäisi taloudellista aktiivisuutta. Tämä heikentäisi myös kaupan alan toimintaedellytyksiä. Vaihtoehtobudjeteissa on kuitenkin myös hyviä ehdotuksia, joita hallituspuolueiden kannattaisi yhdessä opposition kanssa edistää.

Useampi puolue esittää vaihtoehdossaan muun muassa rakentamista vauhdittavia toimia. Näille toimille olisi tässä suhdannetilanteessa kysyntää. Vihreiden esittämä tuotteiden korjauspalveluiden alempi arvonlisäverotus on niin ikään positiivinen ehdotus, jolla lisättäisiin tuotteiden käyttöikää. Korjauspalveluiden laajempi käyttö monipuolistaisi myös erikoiskaupan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Työvoimapalveluiden kehittäminen on niin ikään kannatettava ehdotus. Tarvitaan monipuolisia toimia, joiden avulla voidaan saattaa työnhakijat ja työvoimaa kaipaavat yritykset yhteen.

Eduskunnan syksy huipentuu joulukuiseen budjettiäänestykseen, missä hyväksytään ensi vuoden talousarvio. Oppositiopuolueiden esitykset ovat siellä niin ikään äänestettävinä. Hyville esityksille soisi siellä menestymisen mahdollisuuksia.

Kirjoittaja toimii Erikoiskaupan liiton yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana.

Lähteet

Keskustan vaihtoehtobudjetti
Vihreät vaihtoehtobudjetti
SDP vaihtoehtobudjetti
Vasemmisto vaihtoehtobudjetti