Pitääkö meidän tottua hurjiin otsikoihin häiriökäyttäytymisestä ja väkivaltatilanteista kaupoissa?
31.10.2023
Pitkäkyntiset riivaavat kauppoja vuodesta toiseen. Se ei itsessään ole juuri enää edes uutisen aihe, mutta näpistysten, petosten ja ryöstöjen määrän jatkuva kasvu sekä varasteluun liittyvä vakava turvallisuusuhka on.
Poliisin tietoon tulleet kauppaan kohdistuneet rikokset ovat lisääntyneet merkittävästi usean vuoden ajan. Myymälävarkaudet ja niiden torjunta aiheuttavat miljardiluokan kustannukset kaupalle joka vuosi. Väkivallan uhan vaikutukselle henkilökuntaan ei oikein voi hintalappua edes laittaa, jotta se kunnolla kuvastaisi ihmisen henkistä taakkaa, joka seuraa turvallisuudentunteen järkkymisestä.
Ei pidä tottua, pitää herätä ja toimia
Työnantajalla on velvollisuus taata henkilökunnan turvallisuus. Vähäpätöinen asia ei myöskään ole muiden asiakkaiden turvallisuus ja kaikin puolin miellyttävä asiointi liikkeen tiloissa. Kaupan liiton viime vuonna teettämän kuluttajakyselyn1 mukaan muiden asiakkaiden häiritsevää käytöstä on havainnut kaupan asiakkaista 23 prosenttia, kun vastaava luku oli viisi vuotta aiemmin 15 prosenttia. Kehityssuunta on sama asiakaspalvelutilanteissa yleisemminkin.
PAMin tutkimuksen2 (2020) mukaan erityisesti seksuaalinen häirintä ja väkivallan uhka ovat lisääntyneet työpaikoilla vuodesta 2015. Myyjistä 56 prosenttia kertoo kohdanneensa seksuaalista häirintää vuoden 2020 aikana. Sanallista väkivaltaa ovat useamman kerran kuukaudessa kokeneet 23 prosenttia vastaajista. Vastaavasti 10 prosenttia on joutunut fyysisellä väkivallalla uhatuksi sekä 10 prosenttia vastaajista ovat joutuneet välineellä kuten veitsellä uhatuksi.
Mitä voi tehdä?
Turvallisuustyö kaupassa on jatkuvaa. Se on pitkäjänteistä ja moniulotteista. Nämä pätevät ihan kaikkiin turvallisuuden osa-alueisiin.
Uudet työntekijät perehdytetään aina heti alkajaisiksi ja kokeneempienkin kanssa on syytä kerrata ja harjoitella erilaisia tilanteita. Toimintamallit on syytä saada sisäistettyä niin hyvin, että yllättävässäkin tilanteessa, joita uhkatilanteet yleensä juuri ovat, jokainen osaisi toimia ”kuin selkäytimestä”.
Siihenkin on syytä olla toimintamalli valmiina, kun kuitenkin joskus tulee eteen uhkaava tilanne, myyjä joutuu fyysiseen väkivaltatilanteeseen tai häneen kohdistuu seksuaalista häirintää. Oman turvallisuuden tärkeyttä on syytä korostaa. Varkailla on hyvin usein mukana kättä pidempää; teräaseita, nyrkkirautoja ja jopa aseita. Näissä tilanteissa sankariteon yrittäminen ei kannata.
Uhkatilanteet pitää jälkikäteen purkaa työyhteisössä eikä kenellekään tulisi jäädä tunne, että jää asian kanssa yksin.
Sama keino ei pure joka tilanteeseen. Aika paljon on tehtävissä esimerkiksi lasten ja nuorten suhteen, ennen kuin he lipsuvat kaidalta polulta rötösten tielle. Vaaditaan sitä kuuluisaa ”silmää” ja tilannetajua, mikä toimii. Heidänkin kanssansa pitää toimia jämäkästi ja johdonmukaisesti. Esimerkiksi yhteistyöstä lähialueen koulujen kanssa on hyviä kokemuksia, kun kaupassa havaitaan nuorten näpistelyboomi tai muuten vaan häiritsevää hengailua ja siinä sivussa ehkä tuotteiden vahingoittamista. Vaatii vaivaa ja aikaa normaalin työn päälle, mutta usein kannattaa ja palkitsee, sanovat he, jotka ovat kokeilleet.
Valmiita työkaluja on olemassa, muun muassa verkkokurssi, joka käsittelee vaikeiden asiakastilanteiden hallintaa ja ennakointia - sopii mainiosti perehdytykseen - ja toimintaohje häirinnän ja seksuaalisen häirinnän estämiseksi.
Yrityslähestymiskielto - mikä se on?
Ruotsissa kaupan yritys voi hakea asiakkaalle määräaikaista kieltoa tulla kauppaan - Suomessa näin ei voi tehdä, vielä.
Tilanteeseen on luvassa muutos, sillä nykyinen hallitus on sitoutunut mahdollistamaan lähestymiskiellon hakemisen yrityksille toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan (ns. yrityslähestymiskielto). Tarkoitus on siis säätää uusi laki, joka on kaupalle hyvin tervetullut työkalu yritys- ja työturvallisuuden parantamiseksi. Laki antaisi eväitä niihin hankalimpiin tilanteisiin, joissa muut keinot eivät toimi. Olemme siis vihdoin ottamassa askeleet samankaltaisen lain säätämisen kuin Ruotsissa.
Asiantuntijaselvityksen mukaan perustuslaillista estettä tällaiselle laille ei ole. Yrityslähestymiskielto, tai liikelähestymiskielto, voisi pitkälti vastata yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana toimisi yritys, ei yksittäinen työntekijä itse. Kiellon määräämisen edellytykset määritellään aikanaan laissa, mutta selvää on, että kovin kevyin perustein kieltoa ei voi saada. Rikosilmoituset ja vahva näyttö tullaan varmasti vaatimaan. Kiellon rikkomisesta koituva rangaistus pitää olla sellainen, että kiellon noudattaminen on henkilölle mieluisampaa kuin sen rikkominen.
1Kaupan liiton ja Kantar TNS:n kysely toteutettiin lokakuussa 2022 viikoilla 41−42. Otos on 1500 20-79-vuotiasta verkon käyttäjää.