Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometri kertoo, että sodan aiheuttama energiakriisi ja kustannusten nousu näkyvät lisääntyneenä epävarmuutena kaikilla aloilla. Positiivista on kuitenkin se, että kasvuhalukkuutta yhä löytyy ja työvoimasta halutaan pitää kiinni.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tuore pk-yritysbarometri kertoo karua kieltä pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymistä. Yleiset suhdanneodotukset ovat olleet laskussa kesästä 2021 alkaen ja ovat tällä hetkellä voimakkaan negatiiviset. Pk-yritysten suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on ollut yhtä alhaalla viimeksi vuonna 2009 finanssikriisin jälkeen.

Selvästi synkimmät näkymät ovat kaupan alalla. Lähes puolet (47 %) kaupan alan yrityksistä odottaa suhdanteiden heikkenevän seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. 44 prosenttia odottaa niiden pysyvän ennallaan ja vain yhdeksän prosenttia odottaa niiden paranevan. Myös rakentamisen alalla tulevaisuus nähdään synkkänä: noin puolet odottaa suhdanteiden pysyvän ennallaan ja lähes 40 prosenttia odottaa niiden heikkenevän.

Positiivisimmin tulevaisuuteen suhtaudutaan palvelualalla, jossa lähes 20 prosenttia yrityksistä odottaa suhdanteiden paranevan. Yli puolet odottaa niiden pysyvän ennallaan ja joka kolmas heikkenevän tulevan vuoden aikana.

Myös liikevaihdon kehitykseen suhtaudutaan kaupan ja rakentamisen alalla selvästi pessimistisemmin kuin esimerkiksi palveluiden ja teollisuuden aloilla. Noin 40 prosenttia kaupan ja rakentamisen alan yrityksistä odottaa liikevaihdon pysyvän ennallaan tai laskevan, kun taas palveluissa ja teollisuuden alalla yli 30 prosenttia odottaa sen kasvavan.

”Kokonaisuudessaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, energiakriisi, korkojen nostot sekä yleinen kustannustason nousu ja epävarmuus näkyvät selvästi pk-yritysten suhdanneodotuksissa”, kommentoi Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom.

Erityisen huolestuttavaa on Ohlsbomin mukaan investointi- ja kasvuhaluisten yritysten pienenevä määrä. Tuoreessa pk-yritysbarometrissa peräti 26 prosenttia yrityksistä vastaa, että niillä ei ole minkäänlaisia kasvutavoitteita. Luku on barometrin mittaushistorian suurin. Samoin voimakkaasti kasvuhaluisten yritysten osuus, 6 prosenttia, on mittaushistorian alhaisin. Kasvuhakuisuudella on suora yhteys investointiodotuksiin, jotka ovat niin ikään laskussa. Toisin sanoen, kun yritykset eivät uskalla investoida, ne eivät kasva, ja toisin päin. Kasvavat yritykset taas luovat muita enemmän työpaikkoja.

”Tämä on tärkeä havainto, koska kasvua tavoittelevat yritykset investoivat keskimääräistä enemmän. Kasvuhakuisten pk-yritysten investointiodotukset ovat tällaisessa epävarmassa tilanteessakin selvästi positiiviset. On siis todennäköistä, että kasvuhakuisten yritysten määrällä on myös yhteys kansantalouden investointiasteeseen”, Ohlsbom sanoo.

Ohlsbom huomauttaa, että trendi on ollut laskeva jo pitkään. Kyse ei siis ole vain pandemian, sodan ja energiakriisin aiheuttamasta shokista.

”On kiinnitettävä huomiota keinoihin, joilla nykyistä suurempi osa pienemmistä yrityksistä voisi löytää kasvupolulle. Tämä vaatii vähintäänkin yritysten toimintaympäristön kriittistä tarkastelua ja aktiivisia toimenpiteitä sen parantamiseksi.”

Positiivistakin barometristä löytyy. Yli kolme vuotta kestänyt kriisi ei ole tappanut kasvuhaluja kokonaan. Esimerkiksi teollisuuden alalla 17 prosenttia yrityksistä ja palvelualalla 13 prosenttia yrityksistä uskoo investointien arvon kasvavan seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Kaikista yrityksistä lähes 40 prosenttia on joko voimakkaasti kasvuhaluisia tai kasvuhaluisia.

Hienoa on sekin, että peräti 73 prosenttia yrityksistä aikoo pitää kiinni nykyisestä työvoimastaan. 14 prosenttia uskoo palkkaavansa lisää väkeä ja vain kymmenen prosenttia vähentävänsä sitä. Jos sopeuttamistoimiin on tarvetta, ne pyritään tekemään pääasiassa työaikajärjestelyillä erityisesti kaupan alalla, jossa irtisanomisia ja lomautuksia suunnitellaan selvästi muita aloja vähemmän.

Toisaalta osaavan työvoiman saatavuus on yksi keskeisimmistä työllistämisen esteistä. Peräti 58 prosenttia yrityksistä kertoo työvoimapulan rajoittavan kasvua joko merkittävästi tai jossain määrin. Lisäksi 67 prosentilla yrityksistä olisi tarvetta palkata lisää väkeä, mutta vain 40 prosenttia on tehnyt niin.

Isossa kuvassa pk-yritysbarometri kertoo kuitenkin siitä, että Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat lisänneet työvoiman määrää systemaattisesti 20 vuoden ajan.

”Kun tarkastellaan työllisten määrää vuosina 2001–2021 erikokoisissa yrityksissä, nähdään, että pk-yritykset ovat kasvattaneet työvoiman määrää, kun taas suuryritykset ovat hieman vähentäneet sitä”, Ohlsbom muistuttaa.

Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaan pk-yritysbarometriin vastasi 4650 yrittäjää aikavälillä joulukuu 2022–tammikuu 2023. Kyselyn toteutti Taloustutkimus.