Erikoiskaupan liiton järjestämässä vaalipaneelissa pohdittiin keinoja erikoiskaupan työllisyyden vahvistamiseksi ja yrittäjämyönteisyyden vahvistamiseksi. Kaikki puolueet halukkaita uudistamaan sosiaaliturvaa, mutta keinoista kannustavuuden lisäämiseksi oltiin erimielisiä.

Etu ry:n tavoite tulevalle hallituskaudelle on sosiaaliturvan uudistaminen niin, että se kannustaisi ottamaan työtä vastaan. Kaikki puolueet olivat yksimielisiä siitä, että sosiaaliturvaa on tarpeen kehittää.

Poliitikkojen kanta asiaan selvisi Erikoiskaupan liiton vaalipaneelissa, joka järjestettiin 12.1. Helsingissä. Keskusteluun osallistuivat Antti Rinne (sd.), Sinuhe Wallinheimo (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Arto Pirttilahti (kesk.), Atte Harjanne (vihr.), Jussi Saramo (vas.) ja Peter Östman (kd.)

Kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että työnteko pitää tehdä kannattavaksi. Keinoista sen sijaan oli isojakin näkemyseroja. Vihreät ja vasemmistoliitto kannattavat perustuloa, perussuomalaisten mielestä taas se juuri kannustaisi jäämään kotiin työnteon kustannuksella. Sdp kannattaa niin sanottua negatiivista tuloveroa. Siinä henkilö maksaa veroa vasta, kun hänen kuukausitulonsa ylittävät tietyn rajan. Jos tulot jäävät rajan alle, vähimmäistulotaso turvataan maksamalla hänelle etuutta.

Keinoista kannustavuuden lisäämiseksi oltiin erimielisiä ja Wallinheimo totesikin, että hän ei usko pitkään työn alla olleen parlamentaarisen sosiaaliturvauudistuksen menevän läpi enää tällä hallituskaudella.

Harjanne kaipasi keskusteluun rakentavuutta ja visionäärisyyttä, sillä maailma muuttuu kovaa vauhtia. Työsuhteen pirstaloituvat, yrittäjämäinen työnteon tapa yleistyy, etätyö on tullut jäädäkseen.

”Iso kysymys on, voimmeko me nykyisessä globaalissa ja digitaalisessa maailmassa ankkuroitua siihen, että meillä on kahdeksan tunnin työ. Emme, vaikka haluaisimmekin. Työelämä sirpaloituu, ja se pakottaa meidät miettimään myös sosiaaliturvan uusiksi.”

Erikoiskaupan liitto ajaa vaalitavoiteohjelmansa mukaan työlainsäädännön uudistamista niin, että esimerkiksi palkanlisistä voitaisiin jatkossa sopia joustavammin. Etu ry näkee, että työtuntien hintaa pitäisi tasata ottaen huomioon nykyisen 24/7 yhteiskunnan tarpeet.

Kaikki kansanedustajat olivat yksimielisiä siitä, että kaupan nykyisellä palkkatasolla lisiä ei voi poistaa. Käytännössä vaihtoehtoja on siis kaksi: joko nostaa yleistä palkkatasoa tai pitää kiinni lisistä, jotka nykyisin muodostavat merkittävän osan monien kokonaispalkasta.

Kokoomuksen Wallinheimo ja vihreiden Harjanne kannustivat kuitenkin ammattiliittoja kokeilukulttuuriin asiassa.

”Miksi esimerkiksi Mara tai PAM eivät lähde kokeilemaan tätä? Onhan se hölmöä, että sunnuntaisin monet ravintolat ja erikoiskaupat ovat kiinni, vaikka asiakkaita olisi ihan varmasti”, kyseli Wallinheimo.

Harjanne muistutti, että ihmiset arvottavat tunteja eri tavalla. Perheelliselle sunnuntai saattaa olla muita päiviä arvokkaampi, sillä silloin haluttaisiin viettää aikaa perheen kanssa. Yksin elävälle opiskelijalle taas sunnuntai olisi täydellinen päivä tehdä töitä, kun taas maanantaina voisi esimerkiksi nukkua pidempään ennen oppituntien alkamista. Hän peräänkuulutti avarampaa ajattelua ja erilaisten vaihtoehtojen pohtimista.

”Miksi sunnuntaisin saa juuri tuplaliksan? Mistä se tulee? Miksei se ole vaikka 1,5 tai 2,5-kertainen? Nykyinen työlainsäädäntö on täynnä tällaisia vanhoja tapoja ja uskomuksia, joiden vaihtoehdoista ei suostuta edes keskustelemaan”, Harjanne sanoi.

Kristillisdemokraattien Östman ratkaisisi sunnuntailisien kalleuden työaikapankilla, jonne sunnuntaisin tehdyt työt kerryttäisivät ylimääräisiä vapaapäiviä.

”Joustoja pitäisi olla nykyistä enemmän. Sunnuntaityö pitäisi korvata jotenkin muuten kuin nostamalla kokoajan työnantajien kustannuksia. Se ei kannusta yrittäjyyteen eikä työllistämiseen”, Östman sanoi.