Rauta- ja sisustuskauppayhdistys RASI ry esittää, että hallitus päättäisi puoliväliriihessä toimista, jotka tukisivat sekä rakennusalan työllisyyttä että kotitalouksien ostovoimaa. Tiedot käyvät ilmi RASI ry:n tiedotteesta.

Rakennusalan historiallisen suuri pudotus on johtanut merkittävään työttömyyteen, eikä nopeaa käännettä parempaan ole näkyvissä. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan rakentamisen kasvu on hidasta niin asuntorakentamisen kuin remontoinninkin osalta. Samaan aikaan Ruotsi on reagoinut tilanteeseen ripeästi kasvattamalla kotitalousvähennyksen hyvitysosuutta, kun taas Suomessa suunta on ollut päinvastainen.

"Tilanne on ollut vaikea kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa se on erityisen vakava", toteaa Rauta- ja sisustuskauppayhdistys RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala tiedotteessa.

Ruotsi reagoi nopeasti – kotitalousvähennys nousi vuoden loppuun saakka

Ruotsin hallitus ilmoitti maaliskuussa 2025 nostavansa kotitalousvähennyksen hyvitysosuutta 30 prosentista 50 prosenttiin vuoden loppuun asti. Samalla Ruotsissa hyvityssumman maksimi on 4 625 euroa per henkilö, kun Suomessa kotitalousvähennystä leikattiin vuoden 2025 alusta vain 1 600 euroon.

RASI ry: kotitalousvähennyksen korotus nopea keino työllisyyden tukemiseen

Vaikka uudisrakentamisen elpyminen vie aikaa, korjausrakentamisen kasvua voidaan edistää jo nyt. Energiatehokkuusvaatimukset lisäävät kotitalouksien remonttitarpeita, ja niiden vauhdittaminen voisi lievittää rakennusalan vaikeuksia.

"RASI ry ehdottaa, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan jo hallituksen puoliväliriihessä 3 500 euroon ja hyvitysosuus 50 prosenttiin. Näin varmistetaan, että mahdollisimman moni kotitalous pystyy toteuttamaan tarvittavia remontteja ja rakentamisen työllisyystilanne paranee. Muutoin Suomi jää seuraamaan sivusta, kun naapurimaamme vauhdittaa talouttaan", toteaa Liuksiala tiedotteessa.

Rakennusalan vaikutus talouteen merkittävä – Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi

Rakennusalalla on Suomessa suuri merkitys koko kansantalouden vauhdittamisessa. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on korkeampi kuin monissa muissa Euroopan maissa, ja alan taantuma vaikuttaa laajasti työllisyyteen ja talouskasvuun.

"Hallituksen kannattaisi Ruotsin mallin mukaan ryhtyä nopeisiin toimiin työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Kysymys kuuluu: pystyykö Suomi reagoimaan ajoissa? Turhat konkurssit olisi estettävä ja alan ammattilaiset on saatava takaisin työhön", summaa Liuksiala tiedotteessa.