EU:n sisämarkkinat on yksi EU-jäsenyyden suurimmista hyödyistä Suomelle. Sen ansiosta pienellä maallamme on pääsy noin 450 miljoonan kuluttajan markkinoille. Tämä luo valtavan potentiaalin jokaiselle suomalaiselle yritykselle.

Tästä potentiaalista on kuitenkin valitettavan usein vaikea tarrata kiinni. Eri EU-maissa on yhä paljon erilaisia käytäntöjä, lainsäädäntöä ja vaatimuksia. Esimerkiksi julkisissa hankinnoissa sovelletaan usein eri sääntöjä ja tiukkoja kielivaatimuksia, jolloin eri maiden julkiset kilpailutukset menevät usein sivu suun. Etenkin pienille yritykselle 27 erilaisten sääntöjen välillä luoviminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta.

Siksi tulevalla Euroopan parlamentin kaudella yhden prioriteeteista tulee olla sisämarkkinoiden vahvistaminen. Etenkin pienet ja keskikokoiset yritykset kohtaavat valtavasti edellä mainitun kaltaisia pullonkauloja, jotka vaikeuttavat toimintaa eri EU-maiden välillä tai toiminnan laajentamista uuteen maahan. Käytäntöjä eri maiden välillä tulee yhdenmukaistaa ja yrityksille tulee tarjota paremmin tietoa sisämarkkinoiden tuomista mahdollisuuksista. Tässä niin EU:n aina komissiosta yksittäisiin meppeihin, kuin kansallisten elinten (mm. työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland ja elinkeinoelämän järjestöt) tulisi tehdä konkreettisesti työtä viestinnän parantamiseksi.

Yritysten toimintaa sisämarkkinoilla hankaloittavat myös viime aikoina hurjasti lisääntyneet raportointivelvoitteet. Nämä tuovat valtavasti hallinnollista taakkaa, josta etenkin pienempien yritysten on vaikea selviytyä. Yritysten tulisi voida keskittyä omaan liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen, ei hallinnon pyörittämiseen. EU on sitoutunut vähentämään pk-yritysten raportointivelvoitteita vähintään 25 %, ja tämä tulee toteuttaa tulevan kauden aikana. Raportoinnista tulisi myös tehdä helpompaa esimerkiksi yhteisen, koko EU:n laajuisen digitaalisen alustan avulla.

Vahvat sisämarkkinat parantavat myös koko EU:n kilpailukykyä. EU:lla on globaalissa kilpailussa vastassaan Yhdysvallat ja Kiina, ja yhtenäiset ja markkinaehtoisesti toimivat sisämarkkinat ovat paras keino tässä kilpailussa pärjäämiseen. EU on aina parhaimmillaan, kun se on yhtenäinen.

EU tarjoaa yrityksille myös konkreettista apua rahoituksen muodossa. Erilaisia rahoituskanavia kuten Horisontti Eurooppa -ohjelma, Euroopan investointipankki (EIB) ja Euroopan investointirahasto (EIF) on, mutta tieto ei valitettavan usein saavuta yrityksiä. Kannustankin kaikkia edes pienen vientipotentiaalin omaavia yrityksiä tutustumaan vaikkapa Business Finlandin sivujen Horisontti Eurooppa -tietopakettiin. Täältä voi löytyä yritykselle kuin yritykselle valtavasti uusia mahdollisuuksia.

Uuden yrityksiä koskevan lainsäädännön tekemisen sijaan tulevalla kaudella tulisi keskittyä siihen, että olemassa oleva lainsäädäntö perataan huolella läpi. Päällekkäistä lainsäädäntöä varmasti löytyy, ja nämä tulisi yhtenäistää. Lainsäädäntöä tulee myös päivittää sopivammaksi nykypäivään ja katsoa, että kunkin lain alkuperäinen tarkoitus on yhä relevantti. Myös lainsäädännön kokonaiskuormitusta yrityksille tulee kartoittaa, ja tässä voitaisiin käyttää hyödyksi tekoälyä. EU:n instituutioilla on jo hyvin kehittyneitä tekoälyjärjestelmiä käytössään esimerkiksi käännösten saralla, ja tekoäly täytyykin ottaa vahvemmin hyötykäyttöön.

Tuleva Euroopan parlamentin kausi on ratkaisevan tärkeä Suomen kannalta. On tärkeää, että Suomi ja suomalaiset mepit ovat aktiivisia ja aloitteellisia EU-politiikassa, jotta voimme varmistaa sisämarkkinoiden toimivuuden, parantaa EU:n kilpailukykyä ja hyödyntää kaupan alalle avautuvat mahdollisuudet. EU:n jäsenyys tarjoaa suomalaisille yrityksille merkittäviä etuja, ja meidän tulee varmistaa, että pystymme jatkossakin hyödyntämään nämä edut parhaalla mahdollisella tavalla.

Vieraskynän kirjoittaja Susanne Päivärinta on kokoomuksen eurovaaliehdokas, kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen.