Helsingin keskustan haasteina ovat ainakin etätyö, tapojen muuttuminen ja autoilun hankaluus, sanoo Norteconin toimitusjohtaja Tero Lassila.

Suurten kaupunkien kävijämäärät ja keskustojen kaupallinen vetovoima ovat elpymässä pandemian jäljiltä. Erityisesti Tampere on kuronut vauhdilla umpeen pandemian aiheuttamaa romahdusta.

Keskustan Elävyysindeksin mukaan viime vuonna Tampereen keskustan kävijämäärä oli noin 47 miljoonaa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Kävijämäärät kuitenkin kasvoivat vuoden loppua kohden. Vuoden viimeisellä neljänneksellä päivittäiset kävijämäärät Tampereen keskustassa olivat enää kymmenen prosenttia pienemmät kuin vuonna 2019. Norteconin kehittämä Elävyysindeksi perustuu Telian matkapuhelindatan analysointiin, jonka avulla seurataan keskustan kävijämääriä, asiointeja ja viipymien pituuksia.

”Tampereella on tehty hyviä päätöksiä, kuten raitiovaunu ja Nokia Areena. Ne tuovat ihmisvirtoja”, sanoo Norteconin toimitusjohtaja Tero Lassila.

Keskustan Elävyysindeksin mittausmenetelmällä on tutkittu Helsingin, Tampereen ja Turun keskustojen tunnuslukuja. Datan mukaan kävijämäärät näiden kolmen kaupungin keskustoissa ovat vähentyneet yhteensä lähes 50 miljoonalla vuodesta 2019 vuoteen 2022. Se tarkoittaa yli 133000 kävijää vähemmän joka päivä. Mitä isommasta kaupungista on kyse, sitä suurempi pudotus on ollut. Osittain siksi esimerkiksi Helsingillä kestää muita pidempään kuroa aukkoa umpeen.

Lassilan mukaan synkkyyteen ei ole kuitenkaan syytä vajota. Elpymistä on tapahtunut kävijä- ja asiointimäärissä kaikissa suurissa kaupungeissa.

Helsingin kehityksestä Lassila on kuitenkin huolissaan. Helsingissä sekä arki että lauantai ovat elpyneet hitaasti. Kaupat ja ravintolat ovat menettäneet asiakkaita. Keskustassa asiointi on muuttunut pikaisemmaksi. Kaupalle se on huono uutinen, sillä keskustassa vietetty aika korreloi suoraan rahan käyttöön alueella.

Lassila ottaa esimerkiksi Niken, joka valitsi tulevien myymälöidensä sijainneiksi Ison Omenan, Sellon ja Itiksen kauppakeskukset, ei Helsingin keskustaa.

”Kyllähän se kertoo jotain keskustan vetovoimasta. Kansainväliset jätit tekevät sijaintipäätökset sen perusteella, missä uskovat kaupalla olevan parhaat edellytykset menestyä. Kun mietitään erikoiskaupan rakennetta, niin volyymin pitää olla riittävän suuri, jotta kauppa olisi kannattavaa.”

Syitä Helsingin hitaalle toipumiselle Lassila näkee useita. Keskustassa on paljon asiantuntijatyöhön perustuvia työpaikkoja, ja asiantuntijat ovat tunnetusti siirtyneet hybriditöihin. Suurempi selittäjä on kuitenkin tapojen muutos.

”Kun takana on pitkä periodi, jolloin totuttiin asioimaan muualla kuin keskustassa, kestää aikansa ennen kuin niistä tavoista päästään – jos päästään koskaan”, Lassila sanoo.

Lassilan mielestä nyt meneillään olevat mittavat sisääntuloväylien katuremonttityöt ja esplanadien kaventaminen pahentavat tilannetta.

”Näiden kohdalla olisi kannattanut miettiä, onko fiksua aloittaa kaikki nyt, kun elpyminen on juuri saatu käyntiin. Osoittaa aikamoista ymmärtämättömyyttä, ettei tätä otettu huomioon, vaikka tieto oli olemassa.”

Myös autoilun rajoittaminen saa Lassilalta huutia.

”Keskustaan pitäisi päästä helposti kaikilla kulkuvälineillä. Yhden ryhmän eli tässä tapauksessa autoilijoiden vainoaminen ei missään nimessä ole järkevää. Jos luodaan mielikuvaa, että autolla ei kannata tulla keskustaan, se karsii ison osan potentiaalisista kävijöistä.”

Lassilan mielestä yksi ratkaisu keskustan elävöittämiseksi olisi asuntojen rakentaminen. Asumisen tiivistäminen parantaa tutkitusti kaupan toimintaedellytyksiä.

”Mutta jos miettii keskusta-aluetta, niin aika vähän siellä on mahdollisuuksia rakentaa uutta. Keskusta on aika lailla museoitu.”

Hänen mielestään Helsingin elinvoimasta vastaavien päättäjien tulisikin ottaa tosissaan myös se vaihtoehto, että pandemiaa edeltäviin kävijämääriin ei enää päästä.

”Helsingin keskustan pitää luoda nahkansa uudestaan. Pitää luoda uusia syitä tulla keskustaan.”