Suomalaiset kokevat julkisten terveyspalveluiden saatavuuden heikkona ja yksityiset palvelut kalliina. Erikoiskaupan liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Markus Kalmi ruotii kolumnissaan suomalaisen terveydenhuollon tilaa ETU Terveysalojen tuoreen tutkimuksen valossa.

Alati kasvavat terveydenhuollon menot ovat olleet tapetilla jo vuosikausia. Viime hallituksen läpiviemä sote-uudistus ei tuonut helpotusta asiaan. Ensi vuonna hyvinvointialueiden rahoitus nousee jo 26,2 miljardiin euroon. Lähes kolmannes valtion pahasti alijäämäisestä budjetista menee hyvinvointialueille. Vertailun vuoksi arvio valtion ansio- ja pääomaveron kertymäksi ensi vuodelle on reilu 25 miljardia euroa.

Hallitus pyrkii vähentämään kustannusten kasvua erilaisilla toimilla, kuten hoitotakuuta pidentämällä ja hoitajamitoitusta keventämällä. Fakta on kuitenkin se, että ikääntyvässä yhteiskunnassamme terveydenhoidon tarpeet tulevat tulevaisuudessa vain kasvamaan.

Kun valtio käyttää kolmanneksen yhteisistä varoista terveydenhuoltoon, tulisi meillä kaiken järjen mukaan olla oikeus odottaa saavamme kattavia ja laadukkaita palveluita. Näin ei kuitenkaan ole. Kokemukset julkisista terveydenhuollon palveluista ovat monilla varsin heikot. Monet suomalaiset, tai heidän työnantajansa, joutuvatkin maksamaan raskaan verotuksen lisäksi yksityisistä terveyspalveluista.

Erikoiskaupan liiton teettämä tuore tutkimus on karua luettavaa julkisten palveluiden toimivuudesta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan julkisista ja yksityisistä palveluista. Julkisella puolella vain 30 prosenttia vastaajista koki pystyvänsä varaamaan ajan nopeasti ja vain 21 prosenttia koki odotusaikojen olevan inhimillisiä. Vastaavasti yksityisellä puolella 84 prosenttia koki varaamisen olevan helppoa ja nopeaa. Myös henkilökunnan asiantuntemus, palveluhalukkuus ja asenne koettiin paremmaksi yksityisellä puolella. Tärkein syy olla käyttämättä yksityisiä palveluita oli se, ettei niihin ole varaa.

Jotain pitäisi tehdä! Hallintohimmeleiden rakentaminen ei ole parantanut palveluiden saatavuutta, eikä laatua. Hyvällä johtamisella, hyvien käytäntöjen jakamisella, terveysteknologian laajamittaisella käyttöönotolla sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien laajalla yhteistyöllä voisi jo saada paljon aikaan. Hallintoa pitäisi myös aidosti ryhtyä keventämään, vaikka yhdistämällä hyvinvointialueita järkevämmän kokoisiksi.

Ihmisiä tulisi myös kannustaa pitämään huolta omasta terveydestään. ETU Terveysalojen tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista kokee pystyvänsä huolehtimaan omasta terveydestään. Keinotkin ovat selkeitä. Suomalaiset pyrkivät liikkumaan säännöllisesti, nukkumaan riittävästi ja panostamaan terveelliseen ruokavalioon. Ihmiset ovat myös kiinnostuneita ravintolisistä ja vitamiineista.

Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen tulisikin kannustaa entistä enemmän. Samoin sairauksien ennaltaehkäisyyn ja ennakoivaan terveydenhoitoon olisi syytä panostaa. Se olisi yksilön etu ja hillitsisi yhteiskunnan kustannusten kasvua.

Erikoiskaupan liiton terveysaloilla toimivat jäsenyhdistykset perustivat yhteistyöfoorumin etsimään yhdessä ratkaisuehdotuksia terveydenhuollon haasteisiin. ETU Terveysalojen tavoitteena on tarjota ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja ennakoivaan terveydenhuoltoon, kustannusvaikuttavuutta samalla parantaen.