Tuoreen ETU Terveysalojen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista kokee pystyvänsä huolehtimaan terveydestään hyvin. Eroavaisuuksia löytyy eri puolilla Suomea ja eri hyvinvointialueilla. Kymenlaakson hyvinvointialueella jopa 13 % kokee haasteita huolehtia terveydestä. Yksityistä ja julkista terveydenhoitoa käytetään rinnakkain – suurin ero hoidon ja palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa.

Erikoiskaupan liiton ETU Terveysalojen uusi tutkimus Enemmän terveyttä – mikä kannustaa toimintakyvyn ylläpitoon? selvitti muun muassa yksityisen ja julkisen terveydenhuollon kokemuksia sekä sitä, mitkä tekijät motivoivat suomalaisia huolehtimaan omasta terveydestään.

Suurin osa suomalaisista kokee kykenevänsä huolehtimaan terveydestään – hyvinvointialueittain eroavaisuuksia

Tutkimus paljasti, että vastaajista 76 % kokee pystyvänsä huolehtimaan terveydestään erittäin tai melko hyvin, 17 % vastaajista vastasi ei hyvin eikä huonosti ja 1 % ei osannut sanoa.

Vastaajista 5 % koki voivansa huolehtia terveydestään melko huonosti tai erittäin huonosti. Melko huonosti tai erittäin huonosti omasta terveydestään huolehtimaan pystyvien osuus korostui Kymenlaakson (13 %), Päijät-Hämeen (12 %) ja Pirkanmaan (9 %) hyvinvointialueilla. Avoimissa vastauksissa perusteluina esiin nousivat muun muassa monisairaudet, mielenterveysongelmat, jaksaminen sekä terveyspalvelujen pitkät jonot ja hintataso.

Tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat palveluiden onnistumiseen ovat tutkimukseen osallistuneiden mukaan terveyspalveluiden henkilöstön asiantuntemus, riittävän hyvä hoitoonpääsy, hoidon ja lääkityksen nopea aloitus sekä potilasturvallisuus. Näistä merkittäviä eroavaisuuksia julkisen ja yksityisen välillä oli erityisesti riittävän hyvän hoitoonpääsyn (30 % julkinen vs. 80 % yksityinen) ja riittävän nopean hoidon tai lääkityksen aloittamisessa (43 % vs. 78 %).

”Ongelman tunnistaminen, optimaalisen ratkaisun määrittäminen sekä hoidon ripeä aloittaminen ovat avainasemassa kustannusvaikuttavuuden ja sen myötä hyvinvoinnin maksimoinnissa. Näiden osalta koettiin merkittäviä eroja julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kenties yksityisellä sektorilla on käytössä toimintamalleja, joita olisi hyvä soveltaa myös julkisella sektorilla. Hyvien käytänteiden jakaminen yli palvelutuotantosektoreiden on väestön hyvinvoinnin tehokkaan tukemisen ja saavuttamisen ytimessä”, toteaa yhteiskuntasuhdejohtaja Timo Seppälä Amgenilta.

Yksityinen ja julkinen terveydenhoito käytössä rinnakkain

Yksi tutkimuksen keskeisimmistä huomioista on, että yleisin tapa on käyttää julkista ja yksityistä terveydenhoitoa- ja palvelua rinnakkain. Valtaosalla vastaajista (82 %) on kokemusta sekä julkisesta että yksityisestä terveydenhoidosta- ja palveluista. Yleisimpiä syitä rinnakkaishyödyntämiseen on, että työterveydenhuolto on yksityisellä lääkäriasemalla (42 %), julkisella puolella on ollut pitkät jonot (37 %), molemmista saa hyvää palvelua (30 %) ja yksityisen terveydenhuollon palvelut ovat olleet niin kalliita (30 %).

"Suomalaiset osaavat jo hyödyntää palveluita rinnakkain, mutta osalle nykyiset rakenteet ovat este. Luomalla tehokkaampia malleja, jotka yhdistävät julkisen ja yksityisen terveydenhuollon parhaat puolet, voimme vähentää hoitojonoja ja parantaa hoidon saatavuutta. Lisäksi yhteistyöllä voidaan aikaansaada kaivattuja kustannussäästöjä", kommentoi ETU Terveysalat puheenjohtaja ja Instru Optiikan toimitusjohtaja Pasi Anttila.

Muun muassa palveluseteli on koettu hyväksi vaihtoehdoksi, sillä 74 % palveluseteliä käyttäneistä vastaajista pitää sen käyttöä erittäin hyvänä tai melko hyvänä ratkaisuna.

Yksityisen terveydenhoidon ja -palveluiden sekä julkisen terveydenhoidon ja -palveluiden välillä suurin ero on hoidon ja palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa (muun muassa odotusajat, ajan varaaminen, hoitoonpääsy).

Hyvinvointialueet jakavat väestöä: lääkkeiden säännöllinen käyttö yleisintä Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla

Tutkimus nostaa esiin, että 58 prosenttia vastaajista ottaa lääkärin määräämiä lääkkeitä säännöllisesti johonkin sairauteen. Tämä korostuu tilastollisesti Etelä-Karjalan (76 %) ja Pohjanmaan (73 %) hyvinvointialueilla. Säännöllisesti lääkkeitä käyttävistä 33 % kertoo sairastavansa sydän- ja verisuonitautia, 20 % tuki- ja liikuntaelimistön sairautta ja 18 % allergiaa. Sydän- ja verisuonisairauksien osalta tilastollisesti suurempi ero on Satakunnan (53 %) ja Kanta-Hämeen (49 %) hyvinvointialueilla.

Vastaajista 14 % ilmoittaa sairastavansa lääkärin diagnosoimaa silmäsairautta, esimerkiksi diabeettista silmäsairautta, glaukoomaa, silmänpohjan ikärappeumaa tai kaihia. Tämä korostuu erityisesti Päijät-Hämeen hyvinvointialueella (21 %).

”Tavoitteemme on, että tutkimustuloksia hyödynnetään laajasti erityisesti hyvinvointialueiden resurssien suunnittelussa ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Esimerkiksi ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä on merkittävä rooli siinä, miten hyvin suomalaiset pystyvät tulevaisuudessa ylläpitämään omaa terveyttään ja toimintakykyään”, Anttila sanoo.

Tutustu: Enemmän terveyttä – mikä kannustaa toimintakyvyn ylläpitoon? -tutkimuksen tiivistelmä

Tutkimuksen tulokset julkistettiin Aikaansaava terveydenhuolto -seminaarissa 4.9.2024, jossa oli mukana yli 200 terveydenhuollosta kiinnostunutta kuulijaa monelta eri toimialalta.

Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen n=2 078. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki 18–79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat valtakunnallisesti. Tutkimuksen aineisto kerättiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 29.7. – 5.8.2024. Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöjakaumaa vastaavaksi.

ETU Terveysaloihin kuuluvat Erikoiskaupan liiton jäsenjärjestöistä Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry, Lääketeollisuus ry, Lääke- ja terveyshuolto ry, Terveystuotetukut ry ja Terveystuotekauppiaiden liitto ry.