Kaupan alan yritykset tarvitsevat keinoja puuttua vakavaan häiriökäyttäytymiseen. Johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb peräänkuuluttaa yritys- tai liikelähestymiskiellon käyttöönottoa Ruotsin mallin mukaisesti.

Työnantajalla on velvollisuus taata henkilökunnan turvallisuus kaupoissa, mutta vakavaa häiriötä aiheuttavien henkilöiden kuriin saamiseksi ei meillä Suomessa vielä ole kaikkia tarpeellisia keinoja. Tarvitsemme samankaltaisen lain kuin Ruotsissa on jo reilun kahden vuoden ajan ollut. Yritys- tai liikelähestymiskielto mahdollistaisi tarvittaessa uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan pääsyn estämisen kauppaan.

Häiriökäyttäytymistä oli viime vuonna enemmän kuin edellisinä. Yhä useammin tilanteet ovat hyvin haastavia – erilaisia astaloita ollaan valmiita ottamaan esiin ja niitä myös käyttämään. Tämän kaltaiset tilanteet ovat kenelle tahansa pelottavia ja kuormittavia. Sellaisia ei pitäisi joutua kokemaan työssä. Tilanteeseen on nyt puututtava, emme voi ummistaa silmiämme tosiasialta. Kehityssuunta näyttää vääjäämättömän huonolta, ellei vakavaa asiaa hoideta sen edellyttämällä järeällä keinolla. Tarvitaan mitä ilmeisimmin aivan uusi laki, jota Suomessa ei vielä ole.

Kevyin perustein ei pidä lähteä lakia tekemään, vaan kaikki näkökulmat on huolellisesti punnittava ja selvitettävä, olisihan kyseessä merkittävä lainsäädäntö kaikkien meidän perustavaa laatua olevin oikeuksiemme kannalta.

Kaupan liitto pyysi asiantuntijoiden näkemystä asiaan. Syntyi rikosoikeuden professoreiden Liikelähestymiskielto-selvitys. Siinä tarkastellaan monipuolisesti muun muassa Ruotsin lainsäädäntöä, meidän lainsäädäntökehikkomme asettamia edellytyksiä ja reunaehtoja vastaavanlaiselle lainsäädännölle sekä tunnistetaan lisäselvityksen tarpeita.

Kaikinpuolinen hyväksyttävyys, oikeasuhtaisuus ja tarkkarajaisuus olisivat syystäkin keskeiset uudelle laille asetettavat edellytykset. Näiden osoittamiseksi on jatkettava taustatyötä, jotta mahdollinen lakiesitys olisi vahva ja perusteltu.

Jatkon kannalta tärkeintä on, että selvityksessä todettiin, ettei yrityslähestymiskiellon kaltaiselle uudelle lainsäädännölle vaikuttaisi olevan suoranaisia perustuslaillisia esteitä. Tästä on hyvä jatkaa jatkoselvityksiä ja tarpeellisen tiedon keräämistä, myös yhdessä sidosryhmiemme kanssa.

Laki pitää nähdä ensisijaisesti turvaamistoimena, ja sillä olisi varmasti myös ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikka samalla sillä väistämättä rajoitetaan erityisesti yksilön liikkumisvapautta. Rajoittaminen on kuitenkin joissakin tapauksissa välttämätöntä, ja se vihon viimeinen keino kiellon tavoitteen eli myymäläturvallisuuden kannalta.

Kirjoittaja toimii kaupan turvallisuuden johtavana asiantuntijana Kaupan liitossa ja kemikaaliasiantuntijana Erikoiskaupan liitossa.