Sota on aina suuri tragedia ja se aiheuttaa valtavaa inhimillistä kärsimystä ja hätää. Ukrainan sodalla on yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia myös Suomelle.

Kuinka sota Ukrainassa vaikuttaa Suomessa? Ukrainan sodan vaikutukset Suomen taloudelle ja suomalaisille yrityksille ovat jo olleet esillä julkisuudessa. Kaupan liiton johtava asiantuntija Lauri Leskinen tuntee kauppapolitiikan ja Venäjän kaupan. Hän muistuttaa, että taloudelliset seikat ovat sivuseikka, kun puhutaan sodasta.

”Sota on aina inhimillinen tragedia. Sen suurimpia uhreja ovat aina siviilit, lapset ja vanhukset. Sodissa ei ole ikinä voittajia, vaan pelkästään häviäjiä. Toiset häviävät enemmän ja toiset vähemmän”, muistuttaa Leskinen.

Sodan inhimillistä kärsimystä on mahdotonta ja turhaa verrata siitä aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Sodan vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ja kansalaisten hyvinvointiin pitää kuitenkin ottaa huomioon ja näitä vaikutuksia pitää pyrkiä lieventämään.

Leskisen mukaan pääasiallinen vaikutus sodalla ja Venäjälle asetetuista talouspakotteista liittyy kuluttajamarkkinoilla ihmisten ostovoiman heikentymiseen. Tähän vaikuttaa erityisesti polttoaine- ja energiakustannusten nousu, mikä lisää yleistä inflaatiota ja syö ostovoimaa. Toinen merkittävä tekijä liittyy Leskisen mukaan logistiikan haasteisiin. Kuljetuskustannukset nousevat ja toisaalta eri raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus voi vaikeutua. Kolmas vaikutus liittyy yleisiin mielipiteisiin ja taloudelliseen epävarmuuteen, mikä ohjaa ihmisten käyttäytymistä. Näitä vaikutuksia on kuitenkin Leskisen mukaan vaikeaa ennustaa.

Keskustelu on toki jo alkanut.

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi äskettäin Ylelle, että suomalaisten ruokakassin hinta voi sodan seurauksena jopa tuplaantua. Lintilän mukaan kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista jopa viidennes voisi jatkossa mennä ruokakuluihin.

Lintilän rajuun arvioon vastasi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jyrki Niemi Helsingin Sanomien haastattelussa. Niemi sanoi, ettei hän pidä ministerin arvioita todennäköisenä, vaikka ruoan hinta nousisi 100 prosenttia, sillä ihmiset voivat valinnoillaan vaikuttaa ruokakassin hintaan. Helsingin Sanomien jutussa Luonnonvarakeskus arvioi ruoan hinnan nousevan 5–10 prosenttia.

Monet suomalaisyritykset ovat jo lopettaneet tai lopettamassa toimintansa Venäjällä kokonaan. Siihen on Leskisen mukaan vaikuttanut merkittävästi yleinen mielipide.

Entä kuinka sota vaikuttaa erikoiskaupan toimialoilla?

Rakennus- ja sisustustarvikekaupan tuntee Minna Liuksiala, joka toimii alan yhdistyksen RASI ry:n toimitusjohtajana. Liuksiala arvioi suurimpien vaikutusten näkyvän teräksen ja puutavaran saatavuudessa. Tällä hetkellä saatavuus on kuitenkin Liuksialan mukaan säilynyt hyvänä. Pidemmällä tähtäimellä kriisillä on vaikutuksia myös työvoiman saatavuuteen, sillä Suomessa on myös paljon ukrainalaisia ammattimiehiä rakennustöissä.

Liuksiala toteaa, että vaikka sodalla ja pakotteilla ei olisikaan suoria vaikutuksia rakennus- ja sisustusalaan niin toimitusketjut ovat pitkiä ja haavoittuvaisia.

”Rauta- ja sisustuskaupan toimijat ovat pyrkineet tarvittaessa varmistamaan saatavuutta toimitusketjujen uudelleen ohjauksella”, Liuksiala toteaa.

Sota on jo osoittanut, että kovassa paikassa yhteistyössä on voimaa. Kauppapolitiikan asiantuntija Lauri Leskinen huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhtenäistänyt EU:n jäsenmaita, Yhdysvaltoja ja muita samanmielisiä, demokraattisia maita ennen näkemättömällä tavalla. Venäjä on kansainvälisessä yhteisössä jäänyt yksin ilman tukijoita. Yhtenäisyydellä on Leskisen mukaan kriisiä lyhentävä vaikutus. Toinen positiivinen seuraus kriisistä on Leskisen mukaan se, että Venäjän eristäminen ja energiahanojen sulkeminen vauhdittavat siirtymistä vihreään energiaan ja kotimaisen energiantuotannon lisäämiseen. Samalla panostetaan kierrätyksen tehostamiseen ja kestävään kehitykseen.

Kauppapolitiikan asiantuntija Leskinen muistuttaa, että vaikka tällä hetkellä raaka-aineiden ja energian saatavuus vaikuttaa pahalta, niin historia on osoittanut, että maailmantalous on ketterä ja muuntautumiskykyinen.

”Markkinatalous on sopeutumiskykyinen ja hoitaa tehokkaasti ongelmia. Talouden toimijat sopeutuvat kyllä saatavuushaasteisiin ja löydämme uusia tehokkaita tapoja toimia”, Leskinen huomauttaa.