Maalis- ja huhtikuun myydyimpien kirjojen joukossa on useita Venäjää, Putinia ja Ukrainaa käsitteleviä tietokirjoja. Myös ukrainalaissyntyisen nobelistin Svetlana Aleksijevitšin romaaneja luetaan nyt paljon.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut nopeasti suomalaisten lukemiseen. Kirjakauppaliiton keräämän Mitä Suomi lukee? -tilaston mukaan myydyimpien kirjojen joukossa oli maaliskuussa viisi Venäjää ja Vladimir Putinia käsittelevää tietokirjaa. Kuukautta aiemmin helmikuussa vastaavia kirjoja oli listoilla vain yksi.

Venäjää käsittelevistä tietokirjoista suosituin on ollut Catherine Beltonin Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan. Teos oli maaliskuussa myydyin painettu tietokirja, minkä lisäksi se sijoittui myydyimpien tietokirjojen joukkoon myös sähkö- ja äänikirjaformaateissa.

”Ihmiset yrittävät ymmärtää maailman tapahtumia ja niiden historiallisia taustoja. Monille lukeminen tuo myös tärkeää vastapainoa päivittäisen uutisvirran seuraamiselle”, sanoo toimitusjohtaja Laura Karlsson Kirjakauppaliitosta.

Kirjakauppaketju Rosebudin toimitusjohtaja Hannu Paloviita vahvistaa ilmiön. Paloviita on juuri saanut valmiiksi huhtikuun myyntiluvut. Niistä selviää, että tietokirjojen top 25 listalla on peräti kymmenen Venäjää, Putinia ja Ukrainaa käsittelevää teosta. Rosebudin huhtikuun myydyin tietokirja oli Itä-Euroopan historian dosentin Johannes Remyn kirjoittama Ukrainan historia. Teos on julkaistu jo 2015, mutta sen uuteen painokseen on lisätty kappale Venäjän hyökkäykseen johtaneista kehityskuluista Ukrainassa.

”Sota näkyy ihan selvästi tietokirjoissa, mutta myös pokkaripuolella. Myydyimpien pokkarien listalla on esimerkiksi sellaisia klassikoita kuin Hannah Arendtin Totalitarismin nousu ja George Orwellin 1984, joiden kysynnän voisin kuvitella johtuvan maailman tilanteesta”, Paloviita sanoo.

Kysytyimpien kirjojen joukossa on myös valkovenäläisen, Ukrainassa syntyneen nobelistin Svetlana Aleksijevitšin kolme tunnetuinta romaania: Neuvostoihmisen loppu, Sodalla ei ole naisen kasvoja ja Tšernobylista nousee rukous.

Vaikka maailmantilanne kiinnostaa, kirjojen kokonaismyynti on laskenut alkuvuonna. Kirjakauppaliiton kirjakaupoilta keräämien tilastojen mukaan kirjojen myynti laski tammi-maaliskuussa lähes kahdeksan prosenttia viime vuodesta.

Paloviidan mukaan myynnin tippumiseen vaikuttaa moni asia: koronan jälkeen ihmiset ovat yhä varovaisia lähtemään liikkeelle, sota, elinkustannusten nousu ja yleinen epävarmuus.

”Heti sodan alkamisen jälkeen pudotus syveni. Ihmiset pohtivat nyt selvästi aiempaa tarkemmin, mihin rahansa laittavat. Halutaan varmasti säästää sukanvarteen ja katsoa, mihin tilanne on kehittymässä.”