Suomi on saanut Euroopan komissiolta varhaisvaroituksen, ettei se ole saavuttamassa muovipakkausjätteen 50 prosentin kierrätystavoitetta vuodelle 2025. Vuonna 2022 kierrätysaste oli 31 prosenttia. Vaikka kierrätysaste on nousussa, lisätoimia tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi.

Muovipakkausjätteen erilliskeräystä on laajennettu Suomessa muun muassa kasvattamalla Rinki-ekopisteiden määrää ja ottamalla kiinteistökohtainen keräys käyttöön yli puolella suomalaisista. Toimenpiteistä huolimatta kotitaloudet lajittelevat vain kolmasosan muovipakkauksistaan, eikä nykyiset keinot ole riittäneet nostamaan kierrätysastetta tavoitteen mukaisesti. Myöskään yrityspakkausten erilliskeräys ei ole toteutunut odotetusti, sillä vain 40 prosenttia yrityspakkauksista päätyy kierrätyslaitoksille.

Ehdotukset kierrätyksen edistämiseksi

14 liittoa tai yritystä on julkaissut yhteiskannanoton. Kannanotolla pyritään vaikuttamaan kiertotalouslain valmisteluun siten, että muovipakkausten kierrätystavoitteet saavutetaan tehokkaasti, mutta ilman tarpeetonta lisäsääntelyä. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Elintarviketeollisuusliitto ry, Erikoiskaupan liitto Etu ry, Kaupan liitto ry, Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Suomen Kuntaliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Sumi Oy, Suomen Kiertovoima ry, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Pakkausyhdistys ry, Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA) ja Teknologiateollisuus ry.

Kannanoton mukaan tehokkaimmat keinot kierrätysasteen nostamiseksi ovat:

• Lajittelumotivaation parantaminen, erityisesti viestinnän keinoin.
• Yritysten erilliskeräysvelvoitteen selkeyttäminen, jotta yritykset ymmärtävät velvoitteensa ja toteuttavat ne asianmukaisesti.

Vaihtoehtoiset toimet ja niiden haasteet

Kannanotossa kyseenalaistetaan sekajätteestä tapahtuva lajittelu, koska se voisi heikentää kotitalouksien lajittelumotivaatiota, ja laadukkaan kierrätysmateriaalin jalostaminen sekajätteestä on vaikeaa. Myös polttoveron vaikutukset tulisi selvittää perusteellisesti ennen sen mahdollista käyttöönottoa.

EU:n jäsenmaiden kierrätysasteiden vertailun haasteet tuodaan myös esiin. Suomen kierrätysastetta heikentävänä tekijänä mainitaan yrityspakkausten laaja uudelleenkäyttö, joka vähentää kierrätettävän muovin määrää.

Kannanoton allekirjoittaneet tahot korostavat sitoutumistaan muovipakkausten kierrätyksen edistämiseen ja painottavat, että nyt on aika odottaa jo tehdyn sääntelyn vaikutuksia, valita tehokkaimmat ohjauskeinot ja välttää tarpeetonta lisäsääntelyä.

Kannanotto kiertotalouslain valmisteluun: Uudet keinot muovipakkausten kierrätyksen lisäämiseksi