Valeuutisia vastaan – ”Netti ei noudata minkäänlaisia journalistisia sääntöjä”
Valeuutisia vastaan – ”Netti ei noudata minkäänlaisia journalistisia sääntöjä”
11.5.2023
Valeuutiset ja disinformaatio vaarantavat kykyä tehdä faktaan perustuvia päätöksiä ja vaikuttavat usein negatiivisesti yhteiskunnan yleiseen keskusteluun. Yritystoimintaan nämä voivat vaikuttaa mainehaittana tai esimerkiksi asiakaspalvelun kuormituksena.
Yhä useammat ihmiset ovat alttiimpia valeuutisilla ja disinformaatiolle. Valeuutiset luokitellaan täysin vääriksi uutisiksi ja disinformaatiolla viitataan uutiseen, joka sisältää vääristettyä tai harhaanjohtavaa tietoa. Suurena tekijänä alttiuden lisääntymiselle on uutisvirtojen painottuminen sosiaalisen median kanaviin. Sosiaalisessa mediassa on helppo levittää tietoa nopeasti, mutta sen todenmukaisuutta ei aina tarkisteta. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa vääriä tietoja ja väitteitä levitetään suurelle yleisölle, vaikka niiden todenperäisyyttä ei ole vahvistettu.
”Netti ei noudata minkäänlaisia journalistisia sääntöjä tai eettisiä ohjeita, eikä siellä ole päätoimittajaa”, toteaa Ylen toimittaja ja Julkisen Sanan Neuvoston varajäsen Heidi Finnilä. Finnilä luennoi aiheesta Edun Erikoiskaupan Pulssi -webinaarissa.
Yrityksille tämä tuo haasteita. Sosiaalisen median tilien moderointi vaatii ongelman tiedostamista ja aktiivista otetta – ja tilanteen niin vaatiessa myös esimerkiksi kommentointien poistamista tai niiden sulkemista.
”Jokainen yritys on vastuussa siitä, mitä yrityksen somealustoilla kirjoitetaan”, Finnilä muistuttaa.
Yksilön roolia väärän tiedon tunnistamisessa ei voi väheksyä
Mistään yksilötason ongelmasta ei ole laajemmassakaan kehyksessä kyse, poliittinen vaikuttaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu pyörii yhä vahvemmin valeuutisten ja disinformaation areenoilla. Esimerkkejä vaikutuksista voi tarkastella esimerkiksi Yhdysvaltojen viimeisimmistä presidentinvaaleista tai erityisesti Covid-pandemian aikana hyvinkin kärjistyneestä koronarokotekeskustelusta.
”Demokratia tarvitsee luotettavaa mediaa. Mediatalojen kilpaillessa keskenään ne ovat samalla toistensa vahtikoiria ja pitävät yhdessä rimaa korkealla”, Finnilä huomauttaa.
Yksilöiden roolia valeuutisten ja disinformaation tunnistamisessa ei kuitenkaan voi väheksyä. Tietojen todenmukaisuuden ja lähteen varmistaminen sekä epäilyttävän ja varmentamattoman tiedon kohdalla kriittisyys ja kyseenalaistaminen kuuluvat nykyaikaiseen medialukutaitoon.
Finnilällä on vinkit, mitä kannattaa pohtia, ennen kuin lähtee jakamaan uutista sosiaalisessa mediassa:
Kuvien suhteen mieti: Missä kuva on otettu? Koska se on otettu? Mitä kuva esittää? Kenen väitetään olevan kuvassa? Mitä kuvalla tahdotaan väittää?
Tekstisisällön osalta pohdi: Missä uutinen on julkaistu? Miten uutista on käsitelty, onko tekstissä esimerkiksi paljon liioittelua tai mielipiteitä? Koska uutinen on julkaistu, onko edelleen relevantti, jos julkaistu jo aiemmin? Mihin faktaan uutinen perustuu? Ovatko kuvat aitoja? Vastaako otsikko sisältöä? Mikä on oma mielipiteesi asiasta?
Lopuksi Finnilä kannustaa miettimään laajemminkin toimintaansa sosiaalisessa mediassa, taustalla jyllääviä algoritmeja kannattaa hyödyntää todellisen tiedon lisäämiseksi.
”Algoritmit on luotu tarjoamaan meille lisää sitä, mikä meitä kiinnostaa. Mitä enemmän faktaa haet, sitä enemmän sitä saat”
