Myymälävarkaudet ovat olleet esillä julkisessa keskustelussa. Erikoiskaupan liiton yhteiskuntasuhdejohtaja Markus Kalmi pohtii kolumnissaan, mistä ilmiö kertoo ja miten se tulee vaikuttamaan kuluttajiin.

Varastaminen on yksi alkaneen vuoden trendejä, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden tekemä juttu näyttelijä Amanda Palon näkemyksistä herätti ansaitusti runsasta keskustelua. Jutun ydin oli Palon ajatus siitä, että myymälävarkaudet tulevat ”trendaamaan” vuoden 2024 aikana. Pahaa pelkään, että Palo on tässä asiassa oikeassa. Varastelu ja häiriökäyttäytyminen kaupoissa tulee luultavasti jälleen tänä vuonna lisääntymään. Syyllinen varastamisen yleistymiseen ei kuitenkaan ole kesällä työnsä aloittanut uusi hallitus, kuten Palo antoi ymmärtää, vaan ihan muut seikat. Kyseessä on nimittäin huomattavasti pidempiaikaisempi ja laajempi ilmiö, joka vaivaa Suomen lisäksi muitakin kehittyneitä yhteiskuntia.

Varastaminen, häiriökäyttäytyminen ja myymälähenkilökuntaan kohdistuva väkivalta ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi. Kaupan liitto kertoi viime vuoden lopulla varkaushävikin laajuudesta. Liiton teettämän selvityksen mukaan varastelu aiheuttaa kaupoille 500 miljoonan euron vuosittaisen laskun. Vastaavan summan kaupat joutuvat käyttämään varastelun torjuntatoimiin. Miljardilaskua huolestuttavampaa on myymälähenkilökunnan kohtaama väkivalta myymälävarkaiden ja ryöstäjien toimesta. Viimeksi tällä viikolla uutisoitiin tilanteesta, jossa kaksi K-marketin työntekijää pahoinpideltiin myymälävarkaan toimesta Helsingissä.

Lisääntyvä varastelu ja myymälähenkilökuntaan kohdistuva väkivalta eivät ole suomalainen ilmiö. Itse asiassa tilanne on Suomessa huomattavasti parempi, kuin monessa muussa länsimaassa. Ruotsalaista kaupan alaa edustava Svensk Handel julkaisee kvartaaleitaan kauppojen turvallisuusindeksiä. Tammikuussa julkaistut neljännen kvartaalin luvut olivat pysäyttäviä. Indeksin mukaan 45 prosenttia ruotsalaisista kaupoista oli joutunut yhden tai useamman rikoksen kohteeksi kyselyä edeltävien viikkojen aikana. Varkaudet ja näpistelyt olivat yleisimmät rikokset mutta jopa 11 prosenttia kaupoista ilmoitti uhkailusta tai väkivallasta kyselyä edeltäneen kuukauden aikana.

Tilanne Pohjoismaissa on kuitenkin vielä hyvä verrattuna Yhdysvaltoihin. Siellä suurten kaupunkien keskustat ovat alkaneet tyhjentyä kaupoista turvattomuuden ja myymälöihin kohdistuvien rikosten myötä. Erityisesti länsirannikon San Fransisco on kärsinyt ilmiöstä viime vuosina.

Varastelu vaikuttaa kaikkiin kuluttajiin ja koko yhteiskuntaan

Myymälävaras varastaa kauppiaiden lisäksi rehellisiltä kanssaihmisiltä. Varkaushävikin ja varastelun ehkäisyn kustannukset siirtyvät tuotteiden hintoihin. Lisääntyvästä varastelusta aiheutuukin eniten haittaa pienituloisille suomalaisille, joiden käytettävissä olevista tuloista suhteellisen iso osa menee erityisesti ruokaostoksiin.

Lisääntyvä varastelu tulee lisäämään hintojen kallistumisen lisäksi kaikenlaista muuta haittaa kuluttajille. Juuri yleistyneet itsepalvelukassat tulevat vähentymään tai poistumaan kokonaan, mikäli kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Portteja ja hälytyslaitteita tullaan lisäämään myymälöihin, mikä taas vähentää asiointimukavuutta. Tuotteita tullaan enenevissä määrin myös laittamaan lukkojen taakse. Tarjonta tulee myös vähentymään oleellisesti, mikäli varastelu tekee kaupan pitämisestä kannattamatonta.

Varastelun yleistyminen ja erityisesti sen hyväksyttävyyden lisääntyminen ovat ilmiöinä erittäin huolestuttavia. On tärkeää huomioida, ettei ongelma kosketa pelkästään kauppoja ja kauppiaita. Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus perustuu siihen, että olemme täällä pääsääntöisesti voineet luottaa toinen toisiimme. Tätä luottamusta nakertavat toistuvat uutiset varastelusta, ryöstöistä ja väkivallasta. Se, että tällaista kehitystä katsotaan läpi sormien tai jopa ilmaistaan sille hyväksyntää, rapauttaa luottamusta entisestään.

Huonoon kehityskulkuun olisi syytä puuttua pikaisesti. Ilmiöstä ja sen syistä tarvitaan lisää keskustelua. Yhteiskunnan pitää myös pystyä vetämään nykyistä selkeämpiä rajoja. Näpistelyn, varastelun, väkivallan tai muun rikollisuuden hyväksymisestä, saati ihailusta, ei saa tulla uutta yhteiskunnallista normia.