Lokakuun alussa voimaan tulevan kuluttajansuojalain muutoksen perusteella kuluttajille ei saa verkkokaupassa enää tarjota ensisijaisesti luottoa tai jotain maksunlykkäystä sisältäviä maksutapoja.

Mikä muuttuu?

Lokakuun jälkeen kuluttajan on itse annettava määritellä tapa, jolla haluaa maksaa. Mitään maksutapaa ei saa asettaa oletukseksi asiakkaan aiemman ostohistorian perusteella.

Luotto-ominaisuudella ostavan asiakkaan henkilöllisyys on verkkokaupan kassalla todennettava vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen. Tällä minimoidaan väärinkäytöksiä. Aiemmin on ollut mahdollista tehdä ostoja vierailla henkilötiedoilla, jos asiakkaan tunnistaminen on ollut liian kevyesti toteutettu. Maksukorttien osalta vahva tunnistautuminen on jo aiemmin määritelty maksupalvelulaissa.

Jos kuluttaja maksaa kauppahinnan tavaran luovutuksen yhteydessä esimerkiksi postiennakolla, suoraan myymälässä tai käteisellä kotiinkuljetuksen yhteydessä, velvollisuutta vahvaan tunnistamiseen verkkokaupassa ei tällöin ole.

Verkkokaupoissa ohjataan käyttämään ensisijaisesti muita maksutapoja kuin niitä, joilla maksamista lykätään myöhemmäksi. Tähän ohjataan sillä, että maksutavat tulee esittää määrätyssä järjestyksessä, kuluttajaluotot viimeisenä. Tällä pyritään vähentämään kuluttajien velkaantumista.

Maksutapojen esittäminen

Lakimuutoksessa määrätään järjestys, jossa tarjolla olevat maksutavat esitetään.

1.) maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa taikka saada muuta maksunlykkäystä;
2.) maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä;
3.) maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä.

Luottojen markkinointi oltava hyvän luotonantotavan mukaista

Kuluttajaluottojen markkinoinnin sisältöön tulee jatkossa kiinnittää tarkempaa huomiota. Luotonantajan on luotonannossa meneteltävä vastuullisesti.

Sääntely tarkentuu erityisesti siltä osin, minkä tyyppistä markkinointia on pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena.

Luotonantaja ei muun muassa luottoa markkinoidessaan saa vähätellä luotonoton vakavuutta tai merkitystä, luoda vaikutelmaa siitä, että luotonotto ratkaisee kuluttajan taloudelliset ongelmat tai vähentää niitä tai niistä aiheutuvia muita kielteisiä vaikutuksia. Jos luottoa markkinoi muita edullisempana, väite on pystyttävä osoittamaan toteen.

Luoton markkinointia ei saa suunnata kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä tai joilla voidaan olettaa olevan vaikeuksia suoriutua luottosopimuksen mukaisista velvoitteistaan asianmukaisesti.

Luottoja ei myöskään saa markkinoida sellaisilla ehdoilla, joilla luottokustannukset voivat kertaluotoissa ylittää luoton määrän. Näin voi käydä, jos luottoja markkinoidaan esimerkiksi pienillä kuukausierillä tai pitkällä takaisinmaksuajalla.

Korkokattoon muutoksia

Kuluttajaluottojen korkokatto on 1.10.2023 alkaen 15 prosenttia. Päälle voi kuitenkin lisätä korkolain mukaisen viitekoron, mutta sopimuksen mukainen luoton korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia, joka on nykyinen katto. Yleisen korkotason nousun myötä viitekorko on 1.7.2023 alkaen 4,00 %.

Muutoksilla halutaan vähentää kuluttajien ylivelkaantumista sekä kohtuullistaa luottojen hinnoittelua. Tavoite on hyvä, mutta muutoksen todelliset vaikutukset selviävät vasta myöhemmin.