Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat koko ihmiskuntaa koskettavia haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan jokaista sektoria. Kiinteistö- ja rakennusala on vahvasti sitoutunut vihreään siirtymään, mutta yhteiset työkalut päästöjen arviointiin ja selkeät toimintatavat kierrätystuotteiden hyväksyntään puuttuvat. Parasta ilmastopolitiikka on tukea niitä yrityksiä, jotka ovat valmiita kehittämään ratkaisuja. Green Building Council Finland esittelee ratkaisuja ilmastonmuutokseen myös SuomiAreenassa.

Yritykset ovat ottaneet ilmastoasiat omakseen

Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä ja energian kulutuksesta sekä vie puolet käytössä olevista materiaaleista. Rakennettu ympäristö on ilmastonmuutoksen hillitsemin ytimessä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Rakennetun alueen pinta-ala tulee kasvamaan merkittävästi tulevien vuosien aikana, mikä nostaa alan entistä merkittävämpään asemaan.

Onneksi matka kohti rakennetun ympäristön hiilineutraaliutta on jo alkanut. Se vaatii paljon, muttei ole mahdotonta. Suomalainen rakennusala on selkeästi sitoutunut hillitsemään ilmastonmuutosta ja muuttamaan toimintatapojaan. Ala on asettanut vuodelle 2035 yhteisen hiilineutraaliustavoitteen, johon on sitoutunut jo 60 alan yritystä #Building Life -projektin kautta. Asetetut tavoitteet määräävät suunnan. Samalla onnistumisen kannalta yhteistyö alalla tiivistyy. Uusia vähähiilisyyteen tähtääviä keinoja ja palveluita syntyy koko ajan. Yhteinen vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja raja-arvot vaan uupuvat.

Raja-arvo-ohjaus tukee edelläkävijöiden menestystä

Jotta suomalainen rakennusala onnistuisi pyrkimyksissään kohti hiilineutraaliutta ja voisi olla jopa suunnannäyttäjä, on aika toimia. Vähähiiliseen rakentamiseen tähdätessä erityisen merkittävään asemaan nousee rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ohjaaminen lainsäädännöllä sekä vähähiilisyyden raja-arvojen asettaminen. Uudisrakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvo on otettava käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Raja-arvon tulee olla riittävä, jotta se tukee yritysten ilmastotavoitteiden saavuttamista ja sillä on oltava päästövähennysura vähintään vuoteen 2035 asti.

Pelkästään uudisrakentamista kehittämällä ei saavuteta tavoiteltuja tuloksia, vaan olemassa olevaa rakennuskantaa on myös kehitettävä. Korjausrakentamisen osuutta alalla on kasvatettava ja käyttötarkoituksenmuutoksilla edistettävä rakennuskannan tehokasta hyödyntämistä. Korjaaminen ja olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen on elinkaarikustannuksiltaan edullisempaa ja hiilijalanjälkivaikutuksiltaan purkavaa uudisrakentamista vähähiilisempää. Toisaalta purkumateriaalien kiertotalouden edistämistä on jatkettava, jotta kiertotalousmateriaalien pariin syntyisi uutta liiketoimintaa. On varmistettava, että rakennusvalvonnat osaavat tulevaisuudessa tukea yrityksiä kiertotalousratkaisujen hyödyntämisessä.

Innovaatiot kaipaavat tilaa kasvaa

Alalla ei olla jääty odottelemaan tarkan raja-arvon asettamista, vaan vähähiilisyyteen on pyritty jo ennen asetusten virallista käyttöönottoa. Ihailtavasti moni kiinteistösijoittaja, rakennuttaja ja kaupunki on jo reagoinut tulevaan sääntelyyn ja ottanut rohkeasti askeleita kohti kestävämpiä prosesseja, tuotteita sekä liiketoimintamalleja. Erityisesti energiatehokkuus alalla on huomattavasti parantunut - samankaltaista vaikutusta haetaan rakennustuotteiden hiilijalanjälkeen.

Rohkeutta muutokseen kaivattaisiin myös päättäjiltä. Asetettavat raja-arvot tulevat osoittamaan rakennushankkeen päästöjen enimmäistason tulevaisuudessa. Niiden rooli tulee olemaan vähemmän kunnianhimoisten yritysten ja hankkeiden auttaminen hyväksyttävälle tasolle. Samalla kunnianhimoisten yritysten kilpailukyky paranee. Kunnianhimoisten yritysten tavoitteita hillitä ilmastonmuutosta tulisi tukea, sillä innovaatiot syntyvät vain muutosta tukevassa yhteiskunnassa.

Vieraskynän kirjoitti Green Building Council Finlandin johtava asiantuntija Miisa Tähkänen.