Tutkija Kai Kaasalainen kehottaa riisumaan mystiikan tulevaisuusennakoinnin ympäriltä ja ottamaan sen liiketoiminnan ytimeen, sillä ennakointi voi ratkaista yritysten menestyksen.

”Tulevaisuuden ennakointi ei ole mitään mystiikkaa, vaan ihan arkijärjellä pääsee pitkälle. Ennakointi on nousemassa yritysten keskeiseksi menestys- ja kilpailuetutekijäksi, joten se kannattaa ottaa käyttöön nyt, kun kaikki eivät sitä vielä tee.”

Näin kehotti väitöskirjatutkija, Tamron toimitusjohtaja Kai Kaasalainen Erikoiskaupan liiton järjestämässä Strategiat-seminaarissa Helsingin Scandic Park -hotellissa.

Kaasalaisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää tulevaisuuden ennakoinnin tilannekuvaa suomalaisissa ja saksalaisissa yrityksissä sekä tuoda esiin sen hyödyt, kuten arvontuotto sekä asiakkaalle että yritykselle itselleen. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään tulevaisuuden ennakoinnin parhaita käytäntöjä.

Kaasalaisen mukaan tulevaisuuden ennakoinnin avulla yritysjohto voi kasvattaa organisaationsa ymmärrystä kiihkeästi muuttuvasta maailmasta ja sen luomasta tulevaisuudesta. Jotta ennakoinnista olisi hyötyä, keskiössä pitää olla käytäntö: miten tuoda tulevaisuusennakointi yritysten konkreettiseen arkeen ja toteuttaa johtamisen malleja, jotka edistävät kykyä hyödyntää tehokkaasti tulevaisuuden uusia mahdollisuuksia ja pienentävät liiketoiminnan riskejä.

Kaasalainen korostaa, että ennakointi pitää tuoda johtoryhmien kulmahuoneista työntekijöiden arkeen.

”Tulevaisuuden ennakointi ei ole sitä, että luennoidaan megatrendeistä kerran vuodessa strategiaseminaarissa. Jos haluaa vahvoja hyötyjä, on ennakointi upotettava osaksi arjen toimintamalleja.”

Kaasalaisen mukaan maailma muuttuu niin nopeasti, että tulevaisuutta ei kannata yrittää ennustaa 10–20 vuoden päähän. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin ennakointi on huomattavasti tehokkaampaa erityisesti niille toimialoille, jotka ovat hyvin riippuvaisia nopeasti vaihtuvista trendeistä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi teknologia, muoti ja vähittäiskauppa sekä media ja viihde.

”Eihän kuluttaja ajattele kahden-kolmen vuoden päästä samoin, kuin tänään. Suuri kysymys on, ymmärretäänkö me ennakoida kuluttajan ajatuksia.”

Kaasalaisen mukaan ennakoinnin hyötyjä ovat muun muassa asiakkaiden suunnitelmien ja markkinoiden muutosten ja kilpailijoiden taktisten liikkeiden ymmärtäminen sekä liidien ja muiden bisnesmahdollisuuksien löytäminen kilpailijoita aikaisemmin. Lisäksi tuotekehitys ja pääsy uusille markkinoille nopeutuvat, riskien realisoituminen vähenee ja yrityksen maine ajatusjohtajana paranee.

Kaasalainen muistuttaa, että tulevaisuuden ennakointi vaatii johdon tuen ja ihmisen, joka koordinoi ennakointiprosessin käytännön asioita. Ilman resursseja mitään ei tapahdu. Mukaan pitää saada myös muutama päättäjä, jotka hyötyvät onnistuneesta ennakoinnista itse.

”Jos muutama avainhenkilö innostuu, he saavat muutkin innostettua mukaan ja erityisesti ylimmän johdon vakuutettua siitä, että ennakointi kannattaa.”

Seminaarissa Kaasalainen antoi yrityksille konkreettisia vinkkejä helppoon tulevaisuustiedon kokoamiseen. Niitä ovat muun muassa oman henkilöstön ottaminen mukaan tiedon keruuseen sekä heidän tarkka kuunteleminen, tekoälyn hyödyntäminen, TweetDeckin käyttö itseä hyödyttävien Twitter-keskustelujen kokoamisessa sekä ihan perinteinen googlettaminen. Fiksusti toteutettu ennakointikyvykkyys vastaa ylimmän johdon strategisiin tarpeisiin, tukee muita liiketoimintoja sekä monia taktisia ja operatiivisia tarpeita. Pienillä askelilla pääsee liikkeelle eikä koko kakkua tarvitse syödä kerralla, Kaasalainen muistuttaa.

”Jatkuva oppiminen on se juttu”, Kaasalainen kiteyttää.

Hän muistuttaa myös, että positiivisen tulevaisuuskuvan luominen vaikuttaa suoraan yrityksen elinvoimaisuuteen.

”Menneisyyttä ei voi muuttaa, nykyisyyskin on jo pedattu, mutta tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa.”